Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Oletko introvertti vai ekstrovertti?

Oletko introvertti vai ekstrovertti?

Psykologit ovat jo pitkään määritelleet ihmisiä sen mukaan, ovatko he luonteeltaan sisäänpäin kääntyneitä vai ulospäin suuntautuneita. Nyt uudet aivotutkimukset tukevat jakoa hiljaisiin hissukoihin ja itsestään paljon melua pitäviin.

Lucky Business / Shutterstock

Pikku hiljaa koronarajoituksia poistetaan eri puolilla maailmaa. Se on luonnollisesti hyvä uutinen, mutta monille introverteille ihmisille yhteiskunnan avautuminen ja sosiaalisen elämän vilkastuminen voi olla kova paikka.

Psykologiassa on käytetty jakoa sisäänpäin ja ulospäin suuntautuneisiin ihmisiin aina 1920-luvulta alkaen, kun sveitsiläinen psykologi Carl Jung keksi käsitteet.

Nyt aivotutkimukset näyttävät todistavan Jungin teoriat neurologisella tasolla.

Tämän artikkelin lopussa voit tehdä testin, jossa selviää, oletko introvertti vai ekstrovertti – ja odotatko innoissasi vai kauhuissasi suuria juhlia, syntymäpäiväkekkereitä ja perheviikonloppuja, jotka ovat pian mahdollisia, kun koronarajoituksia puretaan.

Ekstrovertin aivot palkitsevat paremmin

Psykologi Carl Jung luonnehti ensimmäisenä niitä persoonallisuuden piireitä, jotka määräävät, viihtyykö ihminen paremmin vilkkaissa sosiaalisissa tilanteissa vai pienissä turvallisissa seurueissa.

Jungin jälkeen saksalainen psykologi Hans Eysenck kehitti teoriaa edelleen. Hän selitti, että ekstroverteilla on luontaisesti matalampi viritystila tunteille ja ärsykkeille. Ekstrovertti tarvitsee siis introverttia enemmän ärsykkeitä, jotta hänellä olisi hauskaa.

Uudet aivotutkimukset todistavat, että saksalaispsykologi oli oikeilla jäljillä, sillä yksi näiden kahden persoonallisuustyypin eroista liittyy dopamiiniin, hyvänolontunnetta luovaan palkitsemisaineeseen.

Tutkimuksessa ekstroverteille ja introverteille näytettiin kuvia luonnosta ja ihmiskasvoista.

Aivokuvannuksen avulla tutkijat havaitsivat, että ekstrovertit koehenkilöt reagoivat introverttejä voimakkaammin ihmiskasvoihin.

Ekstroverteille toiset ihmiset ovat suuri motivaation ja/tai palkitsemisen lähde, ja siksi he käyttävät enemmän aikaa sosiaaliseen elämään kuin introvertit.

Toinen tutkimus vuodelta 2012 osoitti, että introverteilla on paksumpi aivojen etuotsalohko (prefrontaalinen korteksi) kuin ekstroverteillä.

Tämän aivojen osa liittyy abstraktiin ajatteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon, kykyihin, joita introverteilla on enemmän kuin ekstroverteillä.

Persoonallisuustyypeillä on läpi koko historian ollut omat etunsa ja haittansa.

Ilmeisesti introvertit ovat säilyneet hengissä luonnossa, koska heidän luonteensa on pitänyt heidät poissa vaarallisista tilanteista.

Ekstrovertit sen sijaan ovat olleet motivoituneita auttamaan yhteisöään kriisitilanteissa keräämällä ruokaa tai metsästämällä.

Kukaan meistä ei kuitenkaan ole täysin introvertti tai ekstrovertti. Se, miten ihminen käyttäytyy sosiaalisissa tilanteissa, riippuu myös hyvin monesta tekijästä, ja meissä kussakin on sekä sisäänpäin kääntyneitä että ulospäin suuntautuneita piirteitä.

Jos henkilön persoonallisuus sijoittuu introvertin ja ekstrovertin välimaastoon, häntä kutsutaan ambivertiksi.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota