Putin

Näin valta muuttaa aivoja

Valta on läpitunkeva ilmiö, joka ulottuu kaikkiin elämän osiin. Ja hitunenkin sitä voi muuttaa persoonallisuutta merkittävästi.

Valta on läpitunkeva ilmiö, joka ulottuu kaikkiin elämän osiin. Ja hitunenkin sitä voi muuttaa persoonallisuutta merkittävästi.

Shutterstock

Valtaa käytetään kaikkialla. Koulussa välitunneilla, työpaikoilla, perheissä ja tietenkin suurvaltapoliitiikan tasolla: kun sotilasmahtien johtajat uhkaavat pienempiä maita ja hyökkäävät niihin.

Vuosikymmenien tieteellisten tutkimusten mukaan pienikin määrä valtaa voi muuttaa ihmisen toimintaa aina siitä alkaen, miten nopeasti veri kiertää kehossa.

Tutkijat ovat jopa havainneet, että valta voi muuttaa aivoja siinä määrin, että tila muistuttaa aivovauriota.

Lue tästä, miten valta leimaa kehoasi ja aivojasi:

1. Vallan tunne vähentää empatiaa

Yksi maailman johtavista valtapsykologian tutkijoista Dacher Keltner työskentelee psykologian professorina Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.

Tutkittuaan vuosikymmeniä sitä, miten valta vaikuttaa ihmiseen, hän on kehittänyt ”vallan paradoksiksi” kutsutun käsitteen:

- Ihmiset saavat usein valtaa työskentelemällä yhteiseksi hyväksi empatian ja yhteistyöhalukkuuden avulla, mutta loppujen lopuksi he menettävät juuri ne, kun pääsevät valtaan.

Omien ja muiden tutkijoiden tutkimusten pohjalta Keltner selitttää, että valta voi joissakin tapauksissa saada ihmiset käyttäytymään samalla tavalla kuin jos heillä olisi aivovaurio otsalohkoissa:

Heistä tulee esimerkiksi impulsiivisempia, ja heidän on vaikeaa hahmottaa maailmaa muiden näkökulmasta.

Bush ja Yhdysvaltojen lippu takaperin

Herätti suurta huomiota, kun George W. Bush käänsi Yhdysvaltojen lipun takaperin kannustaakseen maansa uimareita vuoden 2008 olympialaisissa. Kuulu tutkimus paljastaa, että valta vaikeuttaa asioiden hahmottamista muiden näkökulmasta.

© Getty Images

Viimeksimainittu kävi selvästi ilmi kuuluisasta vuoden 2006 kokeesta.

Siinä osallistujia pyydettiin piirtämään otsaansa E-kirjain niin, että muut pystyivät lukemaan sen oikein. Tehtävässä onnistuminen vaati, että koehenkilö asetti itsensä katsojan asemaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että ne koehenkilöt, jotka tunsivat itsellään olevan eniten valtaa, piirsivät kolme kertaa niin todennäköisesti kuin muut kirjaimen niin, että se oli oikein heihin itseensä päin ja väärin päin katsojiin.

2. Valta tekee itsekkääksi

Johtaja takaapäin

Niin sanotussa keksihirviö-kokeessa suhtautuminen pikkuleipiin paljasti, miten valta voi muuttaa hetkessä ihmiset aiempaa itsekkäämmiksi.

© Shutterstuck

Pienikin määrä valtaa voi muuttaa persoonallisuudenpiirteitä merkittävästi ja tehdä ihmisestä hetkessä itsekkään. Tämän osoittaa vuoden 1998 tutkimus, joka tunnetaan Cookie Monster - eli keksihirviökokeena:

Siinä joukko koehenkilöitä jaettiin laboratoriossa kolmen hengen ryhmiin. Jokaisesta ryhmästä yksi nimitettiin johtajaksi ja hänen käskettiin arvioida muita.

Tilaan laitettiin tämän jälkeen lautanen, jolla oli viisi pikkuleipää.

Tutkimuksen mukaan oli selvää, miten satunnaisesti valituilla johtajilla oli tavallista suurempi taipumus ottaa ylimääräisiä pikkuleipiä.

Eikä tässä vielä kaikki. Nimitetty johtaja söi pikkuleipiä huolettomammin: suu auki ja murustellen ympäriinsä.

Viimeksi mainittu oli ominaista etenkin kokeen miespuolisille johtajille.

3. Valta muuttaa persoonallisuutta

Suupielen kaartuminen, vapauttava nauru tai hyväksyvä nyökkäys.

Pommitamme toisiamme jatkuvasti kehon pienillä viesteillä. Ja ihmisaivot on varustettu peilineuroneiksi kutsutuilla erityisillä hermosoluilla, joiden ansiosta peilaamme koko ajan muiden ihmisten liikkeitä aivan kuin tekisimme liikkeet itse.

Peilineuronit sijaitsevat enimmäkseen aivokuoren etuosassa. Niiden ansiosta voimme esimerkiksi jäljitellä muiden liikkeitä keskustelun aikana, mikä auttaa meitä ymmärtämään toisen käytöstä ja tarkoituksia.

Makakiapina peilaa ihmistä
© Wikimedia Commons

Peilineuronit keksittiin ensimmäistä kertaa reesusapinakokeessa vuonna 1992. Sekä apinoilla että ihmisillä peilineuronit sijaitsevat pääasiassa aivokuoressa.

© Wikimedia Commons

Aivokuori on se aivojen osa, jota käytetään muun muassa suunnitteluun ja liikkeiden koordinointiin. Kuvassa on vastasyntynyt makakiapina.

Samaan aikaan peilineuronit aktivoivat meillä samoja aivoalueita, jotka toimijalla aktivoituvat teon aikana – vaikka emme olekaan suorittamassa toimintoa itse:

Jos esimerkiksi istut autoa ajavan henkilön vieressä, aivoissasi aktivoituvat samat alueet kuin kuljettajalla.

Tutkimus vuodelta 2014 paljasti, että peilineuronit toimivat valtaa pitävillä normaalia heikommin.

Tutkimuksessa koehenkilöitä pyydettiin katsomaan video kädestä, joka puristaa palloa, kun tutkijat valvoivat aivojen aktiivisuutta hermosolujen toimintaa rekisteröivällä niin sanotulla transkraniaalisella magneettistimulaatiolla.

Tuloksista kävi selvästi ilmi, että motorinen aivokuori eli se osa aivoista, joka vastaa kehon liikkeistä ja lihasten toiminnasta, toimi vähemmän aktiivisesti koehenkilöillä, jotka kokivat itsellään olevan valtaa.

Näin tutkijat tekivät

Vallan vaikutusta kartoittavassa tutkimuksessa käytettiin muistia alustavaa menetelmää (priming):

- Toista ryhmää koehenkilöitä pyydettiin ajattelemaan edellistä viittä vuotta ja kirjoittamaan tapahtumasta, jossa he olivat tunteneet, että heillä oli valtaa toisiin.

- Toista ryhmää koehenkilöitä pyydettiin ajattelemaan edellistä viittä vuotta ja kirjoittamaan tapahtumasta, jossa joku oli käyttänyt valtaan heitä kohtaan.

4. Valtaa pitävillä veri kiertää nopeammin

Yksi veren tärkeimmistä tehtävistä on kuljettaa elimistön soluille keuhkoista happea ja hiilidioksidia toiseen suuntaan. Hapen sitomiseen veressä käytetään punasoluja, jotka sisältävät rautapitoista hemoglobiinia.

Joka ainoa minuutti sydän pumppaa noin viisi litraa verta ympäri kehoa eri elimiin ja kudoksiin, mistä vähähappinen veri sitten palaa keuhkoihin.

Yksi eniten energiaa ja happea vaativa elin ovat aivot. Vaikka ne muodostavat vain kaksi prosenttia kehon painosta, ne käyttävät 20 prosenttia kaikesta kehossa kulutetusta hapesta.

Juuri tuoreen hapen ja ravinteiden kuljettaminen sydämestä aivoihin näyttää tapahtuvan valtaa pitävillä henkilöillä tavallista nopeammin.

Muun muassa näin todettiin tutkimuksessa vuonna 2013. Tuolloin Kalifornian yliopiston tutkijat saivat selville, että runsashappinen veri matkaa sydämestä aivoihin ja palaa takaisin keskimääräistä nopeammin korkean sosiaalisen statuksen omaavilla henkilöillä, kuten poliiseilla.