Facebook heikentää mielenterveyttä
Monet psykologiset tutkimukset osoittavat, että sosiaaliset mediat, kuten Facebook ja Instagram vaikuttavat mielenterveyteen.
Jos tutkitaan vain Facebookia, Harvadin yliopiston kolmivuotinen kyselytutkimus osoitti, että yhden prosentin kasvu statuspäivityksissä ja toisten tykkäämisissä tarkoitti 5-8 prosentin laskua koetussa henkisessä hyvinvoinnissa.
Metatutkimus, jossa käytiin läpi 50 tutkimusta, osoitti muun muassa, että masennus on yleisempää henkilöillä, jotka
- …viettävät paljon aikaa somessa.
- …tarkistavat somepäivitykset usein.
Yksi laajimmista tutkimuksista alallaan osoittaa, että 1 500 yhdysvaltalaisen mieliala kohosi hieman, kun he jättivät Facebookin kuukaudeksi. Teho oli suurin nuorimmilla.
Joka kymmenes päätti edelleen olla käyttämättä Facebookia kuukauden koeajan jälkeen.
VIDEO: Facebook imee ilon arjesta
Toinen tutkimus viittaa siihen suuntaan, että Facebookin selaaminen kasvattaa riskiä kokea FOMOa (fear of missing out) eli pelkoa siitä, että jää jostain paitsi, jota ei havaita Snapchatin käyttäjillä.
Kolmannessa tutkimuksessa selvisi, että käyttäjien ahdistus kasvoi sitä enemmän, mitä enemmän aikaa he käyttivät somessa. Tutkimuksessa ei tosin selvinnyt, johtuuko ahdistus sosiaalisista medioista vai käyttävätko ahdistuneet enemmän somea.
Joissakin tutkimuksissa on magneettikuvannuksella löydetty Facebookin suurkuluttajilta vähemmän harmaata ainetta aivojen accumbens-tumakkeesta. Harmaa aine on kudosta, joka muodostaa aivokuoren ja sisältää varsinaiset aivosolut.
Accumbens-tumake on osa aivojen palkitsemisjärjestelmää, joka miellyttävät kokemukset aktivoivat ja joka muun muassa vapauttaa aivoissa onnen tunnetta aiheuttavaa dopamiinia.
Teorian mukaan tumakkeen tavallista vähäisempi aivosolumäärä vaikuttaa mielenterveyteen.
Psykologit toteavat muun muassa, että some pakottaa etenkin nuoret vertaamaan itseään toisiin, millä on iso merkitys itsetunnolle.
Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että erittäin aktiivisisten somen käyttäjien on keskittymisvaikeuksia ja tavallista heikompi muisti.
Facebookin omissa tutkimuksissa on yritetty osoittaa väitteet vääriksi, ja useat tutkijat painottavat myös sitä, että somella on myös paljon myönteisiä vaikutuksia, joita on ehkä vaikeampaa tutkia kuin kielteisiä vaikutuksia.
Facebookin kaikukammio vahvistaa käsityksiäsi
Kun Facebook tarjosi sinulle tätä artikkelia, se johtui luultavasti siitä, että sosiaalisen median algoritmi oli arvioinut sinun olevan sen sisällöstä kiinnostunut.
Sosiaaliset mediat on suunniteltu tarjoamaan lisää sisältöä aiheista, jotka käyttäjä tuntee, joista hän pitää ja joista hän on samaa mieltä – ja syntyy vahvistuharha.
Vahvistusharhaa havainnollistetaan usein Venn-diagrammilla, joka osoittaa, että aivot päättävät käyttää tietoa, joka limittyy aiempien mielipiteiden kanssa.
Magneettikuvaukset ovat osoittaneet, että päätöksentekoa ja mielipiteiden vaihtamista ohjaavan otsalohkon pMFC-alue aktivoituu, kun henkilö saa vahvistusta kokemuksilleen. Toisaalta alueella risteilevät impulssit heikkenivät, kun ihminen kuuli vastakkaisia mielipiteitä.
Saksalaistutkijoiden mukaan vahvistusharha muodostaa somekuplan, kaikukammion, johon kertyy samanmielisiä ja jossa mielipiteitä ei haasteta, mikä kärjistää mielipiteet.
Yhdysvaltalaistutkimukset osoittavat, että
- Facebookilla on polarisoiva vaikutus
- Redditillä on sovitteleva vaikutus
- Twitterin vaikutus on merkityksetön.
Kaikukammiot ovat vaarallisia, koska ne usein auttavat väärän tiedon levittämistä: faktojen tarkistamista ei juuri harrasteta ja päteviä lähteitä ja vastakkaisia mielipiteitä vähätellään. Tätä tapahtuu esimerkiksi ilmastonmuutoksen kieltäjien foorumeilla.
Kaikukammioilla saattoi olla iso rooli Donald Trumpin vaalivoitossa vuonna 2016.
Facebook tekee sinusta riippuvaisen
Facebook-riippuvuus ei ole virallinen diagnoosi, mutta kasvava määrä tutkimuksia viittaa siihen, että some voi aiheuttaa riippuvuutta muistuttavan tilan.
Vuonna 2015 kohututkimus osoitti, että Facebook aktivoi samoja aivojen alueita kuin huumeet.
Magneettikuvauksissa on havaittu, etä esimerkiksi mantelitumakke ja aivojuovio aktivoituvat, kun käyttäjä näkee Facebookissa kuvia tai Facebook-logon. Nämä alueet ohjaavat aivojen impulsiivisuutta.
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että Facebookin suurkäyttäjillä ilmenee samanlaisia oireita kuin narkomaaneilla.
Toisin kuin esimerkiksi kokaiiniriippuvuus joka myös lamaa impulsseja hallitsevat osat aivoista, Facebook-riippuvuus ei kuitenkaan poista näitä aivojen osia pelistä.
Ei olekaan yllättävää, että entinen huippujohtaja on paljastanut, että alussa Facebookin kehittämiseen otettiin innoitusta suoraan tupakkateollisuudelta.
