Näin ankara ajatteleminen uuvuttaa

Ranskalaistutkimuksen mukaan kiivaasti työskentelevät aivot tuottavat suojakseen väsyttävää välittäjäainetta.

Ranskalaistutkimuksen mukaan kiivaasti työskentelevät aivot tuottavat suojakseen väsyttävää välittäjäainetta.

Shutterstock / MDGRPHCS

Ainakin henkisen työn tekijät tietävät, kuinka raskasta on pohtia, harkita, tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmia tunnista toiseen.

Ranskalaiset tutkijat ovat saaneet selville, että ajattelun aiheuttama väsymys johtuu välittäjäaine glutamaatista, jota aivot tuottavat runsaasti käydessään kauan kovilla kierroksilla.

Tehtävänä on säilyttää aivojen toimintakyky. Motivaatiotutkija Mathias Pessiglione

Tuottamalla paljon glutamaattia aivot yrittävät päästä eroon monista vaativista tehtävistä.

Aivot pyrkivät pääsemään helpommalla. Etusijan saavat pikapalkinnon antavat yksinkertaiset tehtävät, jotka on nopea suorittaa, ja taka-alalle työntyvät ne ongelmat, joiden ratkaiseminen vaatii aikaa ja vaivaa.

Aivot suojelevat itseään

Kun ajatellaan kiivaasti, otsalohkojen prefrontaaliseksi aivokuoreksi kutsuttuun osaan kertyy haitta-aineita.

Etuaivot ovat avainasemassa toiminnan suunnittelun ja ohjaamisen, ongelmanratkaisun ja keskittymisen kannalta. Kun ne tuottavat runsaasti glutamaattia, välittäjäainejärjestelmä muuttuu sillä seurauksella, että ajattelu sumentuu.

Tutkimukseen osallistunut motivaatiotutkija Mathias Pessiglione Pariisin aivoinstituutista (ICM) selittää tapahtumasarjan lehdistötiedotteessa näin:

”Tulostemme mukaan kognitiivinen työ johtaa aitoon toiminnan muutokseen – haitta-aineiden kertymiseen – joten väsyminen on itse asiassa merkki, joka saa meidät lopettamaan työskentelyn, jotta aivot säilyttävät toimintakykynsä.”

Aiemmin on uumoiltu, että aivot alkavat henkisesti vaativien tehtävien uuvuttaessa tavoitella pikaista palkintoa siirtymällä käsittelemään helpompia asioita.

Pitkiä kirjaintestejä

Tutkimuksessa selvitettiin magneettikuvauksen avulla 40 koehenkilön aivojen kemiallista toimintaa, kun he suorittivat tiettyjä tehtäviä eri stressitasoilla.

Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Toisen ryhmän jäsenet tekivät vaativampia kognitiivisia testejä kuin toisen. Kuuden tunnin testirupeaman aikana oli vain kaksi lyhyttä taukoa.

Glutamaatti on yleisimpiä hermoston välittäjäaineita, jotka vaikuttavat aivosoluihin synapsien kautta.

© Shutterstock / KateStudio

Vaativa tehtävä oli esimerkiksi katsoa puolentoista sekunnin välein vaihtuvia kirjaimia ja reagoida aina, kun esiin tuli kirjain, jonka oli nähnyt kolme näyttökertaa aiemmin.

Koehenkilöiden fyysistä väsymistä seurattiin muun muassa pupillien supistumisesta ja glutamaatin määrän kasvusta, joka vähentää skarppiutta.

Nukkuminen palauttaa

Jokaiselta koehenkilöltä myös kysyttiin, haluaako hän mieluummin pienen rahapalkkion heti tutkimuksen jälkeen vai hieman suuremman korvauksen monen kuukauden kuluttua.

Ne – yleensä rasittavia tehtäviä tehneet – osallistujat, joilla oli runsaasti glutamaattia prefrontaalisessa aivokuoressa, valitsivat pikapalkinnon useammin kuin ne, joilla glutamaattitaso oli matala.

Tutkimuksen tekijät toivovat, että muut tutkijat alkavat selvittää kognitiivisen väsymisen ja stressin välistä yhteyttä, jotta esimerkiksi uupumusta ja niin sanottua aivosumua voidaan hoitaa entistä paremmin.

Oppimisen ja muistin toiminnan kannalta kiinnostavaa on se, millaisten luonnollisten rajoitteiden takia ihmisen on vaikea pysyä skarppina pitkään.

Mathias Pessiglionen mukaan on selvää, että vanhat piristyskeinot tepsivät. Aivot tarvitsevat joka tapauksessa riittävästi unta, ja tutkitusti nukkuminen normalisoi glutamaattipitoisuuden.