Sinunkin aivoillasi on kyky voittaa muistimestaruuksia. Aivokuvantamisella on pystytty osoittamaan, etteivät muistin maailmanmestareiden aivot eroa anatomialtaan meidän tavallisten tallaajien aivoista. Erona on vain harjoituksen määrä.
Kylliksi harjoittelemalla sinäkin pystyt painamaan mieleesi korttipakan korttien järjestyksen alle minuutissa.
Yksinkertaiset muistiharjoitukset aktivoivat aivojen eri puolilla olevia alueita ja pakottavat ne toimimaan paremmin yhdessä. Aina, kun teet uuden tehtävän, eri alueiden väliset yhteydet vahvistuvat ja muistisi paranee.
Muistiverkoston ydin on kummassakin aivopuoliskossa kököttävä aivoturso eli hippokampus, katkaravun muotoinen möykky, joka koordinoi koko järjestelmää ja huolehtii siitä, että ajatukset ja ärsykkeet tallentuvat aivojen molekyyleihin.
Täällä harjoitat muistiasi
Muistojen tallentamiseen osallistuu valtava hermosoluverkosto eri puolilla aivoja. Hermosolujen välisiä yhteyksiä on helppo vahvistaa.
Aivoturso eli hippokampus on muistin tärkein osa. Se koordinoi muistojen tallentumista aivojen eri osiin.
Lyhytaikaismuisti tarvitsee etenkin prefrontaalista aivokuorta. Se on tärkeä esimerkiksi laskutoimitusten ratkaisemisessa.
Muistot vaikkapa lapsuuden tapahtumista tai tieto Belgian pääkaupungista ovat tallentuneet muun muassa ohimolohkoihin.
Osaat todennäköisesti ajaa pyörällä ajattelematta sitä, miten sen teet. Se johtuu siitä, että kyky on tallentunut pikkuaivoihin.
Nyt tutkijat ovat lähes ratkaisseet koodin, jota aivoturso lähettää aivoihin muistojen tallentamiseksi, mikä tarkoittaa, että muistin toimintaa osataan jo parantaa.
Tuoreessa kokeessa yhdysvaltalaistutkijat saivat aivoihin liitetyillä elektrodeilla jäljiteltyä koodia niin, että koehenkilöiden muisti parani hetkessä jopa 37 prosenttia.
Muistia on viittä lajia
Aistiärsykkeet eivät tallennu heti ensimmäisen sekunnin aikana pysyvästi minnekään, vaan niitä käsitellään hetki esimerkiksi näköaivokuoressa, joka on osa niin sanottua sensorista muistia tai varastoa.
Sen jälkeen valtaosa niistä katoaa. Valitut palat ärsykkeistä jatkavat muistijärjestelmän ytimeen eli aivotursoon, joka yhdessä aivokuoren etuosan kanssa tallentaa ne lyhytaikaismuistiin.
Siellä ne viipyvät korkeintaan minuutin. Pysyviä muistoista tulee vasta, kun ne siirtyvät säilömuistiin.
Lämmittely 1
Keksi lause, jonka sanat alkavat samoilla kirjaimilla kuin kuvan esineet. Peitä kuva. Palauta asiat mieleesi parin minuutin päästä.
Katso vastaus artikkelin lopusta.
Säilömuisti tallentaa vaikutelmia ja ajatuksia koko elämän ajaksi. Tätä pitkäaikaista muistia on kolmea tyyppiä: proseduraalista, episodista ja semanttista.
Ensimmäinen säilömuistityyppi tallentaa taitoja, kuten taidon ajaa pyörällä, toinen koettuja tapahtumia ja kolmas tietoa, kuten tosiasioita ja sanavaraston.
Aivoturso käynnistää tässäkin tapauksessa muistojen tallentamisen muualle aivoihin, etenkin aivokuoreen ja pikkuaivoihin.
Proteiinit tallentavat menneen
Aivot tallentavat muistoja NMDA-reseptoreiksi kutsuttujen proteiinien avulla. Niitä on hermosolujen päissä, ja ne huolehtivat siitä, että sähköiset impulssit kulkevat
aivoissa solusta toiseen.
Impulssin siirtyminen tapahtuu siten, että ensimmäinen hermosolu, joka on jo itse sähköisesti aktivoitunut, vapauttaa glutamaatti-välittäjäainetta toista solua kohti.
Glutamaatti sitoutuu toisen solun NMDA-reseptoreihin ja saa niiden solukalvon ”sulut" avautumaan. Tämän jälkeen soluihin pääsee virtaamaan positiivisesti varautuneita kalsiumioneja.
Lämmittely 2.
Jaa esineet luokkiin. Peitä kuva. Palauta asiat mieleesi parin minuutin päästä.
Katso vastaus artikkelin lopusta.
Kalsiumionit avaavat uusia ”sulkuja”, joista virtaa sisään tai ulos sähköisesti varautuneita ioneja.
Näin koko solun läpi kulkee sähköinen aalto eli impulssi. Lopulta impulssi saa solun päästä vapautumaan välittäjäaineita kohti jonon seuraavaa solua.
Mitä enemmän tiettyä hermosolua käytetään, sitä enemmän NMDA-reseptoreja siihen muodostuu. Tällöin se herkistyy glutamaatille ja sen on helpompi saada aikaan sähköinen impulssi.
Kun koet jonkin tapahtuman, aistisi aktivoivat lukuisia aivosoluja ja aivotursosi ketjuttaa ne yhteen verkostoksi, joka sisältää erilaisia tietoja tapahtumasta.
Jos aktivoit tämän verkoston usein, NMDA-reseptoreja muodostuu enemmän, verkosto vahvistuu ja aivojen on helpompi palauttaa tapahtuma mieleen eli muistaa.
Ajatuslenkki virkistää muistia
- Sininen: heikommat yhteydet
- Punainen: vahvemmat yhteydet
Vain kuudessa viikossa sinäkin voit saada muistimestarin aivot. Vuonna 2017 muun muassa saksalaisten Max Planck -instituutin tutkijoiden järjestämässä kokeessa selvisi, että tavallisten ihmisten ja muistimestareiden ero ei piile aivojen anatomiassa vaan aivosolujen välisissä yhteyksissä.
Aivojen anatomiaan ei voida vaikuttaa, mutta yhteyksiä voidaan harjoittaa nopeasti ja tehokkaasti. Osa muistiltaan tavallisista ihmisistä, joiden aivot oli tutkittu, osallistui kuusi viikkoa kestäneeseen ohjelmaan, jossa harjoitettiin aivoja. Harjoittelun aikana he omaksuivat paikkamenetelmäksi kutsutun muistitekniikan.
Siinä heidän piti oppia sijoittamaan muistettavat asiat heille tuttuun ympäristöön, esimerkiksi omaan kotiinsa. Kun henkilöiden myöhemmin piti palauttaa asiat mieleensä, he tekivät sen kulkemalla mielessään kotinsa läpi.
Harjoittelun jälkeen koehenkilöt selvisivät muistitestistä huomattavasti paremmin verrattuna henkilöihin, jotka eivät olleet harjoitelleet. Aivokuvantaminen osoitti, että aivosolujen väliset yhteydet olivat harjoitelleilla henkilöillä yhtä vahvat kuin muistimestareilla. Vahvat yhteydet taas kasvattavat muistijärjestelmään kuuluvien aivojen alueiden osien välistä viestintää.
Tavalliset ihmiset saavuttivat harjoittelemalla samanlaiset aivosolujen väliset yhteydet kuin muistimestareilla on. He selvisivät paremmin kuin ennen harjoittelua testistä, jossa piti muistaa 72 sanaa. Vielä neljä kuukautta harjoittelujakson jälkeen heidän tuloksensa oli selvästi aiempaa parempi.
Muistot eivät tosin ole kiveen hakattuja. Verkosto on aktivoitava säännöllisesti, jotta se vahvistuu. Lisäksi jokainen verkoston hermosolu voi joutua osaksi toisen muiston verkostoa, jolloin on mahdollista, että muistot sekoittuvat.
Ilmiö tuottaa ongelmia etenkin oikeudenkäynneissä, missä todistajien muistikuvat näyttelevät ratkaisevaa osaa. Kokeissa on osoitettu, että todistajat sekoittavat usein tiedostamattaan muistoja keskenään, jolloin muistikuvat eivät enää vastaakaan tapahtumien kulkua.
Muistiapua aivoja manipuloimalla
Vuonna 2017 kansainvälinen tutkijaryhmä kuvansi 23:n maailman parhaimman muistajan aivot.
Kuvannetut henkilöt osallistuvat muistikilpailuihin ja pystyvät muun muassa opettelemaan minuutissa 52 pelikortin järjestyksen tai tunnissa tuhansien satunnaisten lukujen järjestyksen.
Vertailun vuoksi tutkimuksessa kuvannettiin myös aivot joukolta aivan tavallisia ihmisiä.
Juoksulenkki: Sisusta talo mielessäsi
Paikkamenetelmäksi kutsuttua muistitekniikkaa on käytetty tuhansia vuosia, ja se vahvistaa tutkitusti aivoissa olevia yhteyksiä ja auttaa muistamaan paremmin.
Nyt voit itse perehtyä siihen. Lue alla oleva lista ja ajattele paikkaa, jonka tunnet hyvin. Se voi olla vaikka kotisi. Kuvittele, että kävelet sen läpi.
Tarkastele mielessäsi jokaista huonetta yksityiskohtaisesti esimerkiksi oikealta vasemmalle ja palauta mieleesi huonekalut, joiden ohi kuljet. Liitä huonekaluihin yksi esine listalta annetussa järjestyksessä.
Kun olet käynyt näin listan kaikki asiat läpi, peitä lista ja odota esimerkiksi viitisentoista minuuttia. Lähde nyt mielessäsi kävelemään uudestaan kotisi läpi. Koska olet liittänyt esineet huonekaluihin, aivojesi pitäisi nyt muistaa ne niin, että voit vastata oikealla oleviin kysymyksiin.
- Saapas
- Kukka
- Ketsuppi
- Joulupukki
- Pallo
- Kala
- Banaani
- Juna
- Kärpänen
- Torni
- Sanko
- Kahvi
- Pilvi
- Tammi
- Lamppu
- Kirja
- Vasara
- Lakki
- Lyijykynä
- Leijona
Katso vastaukset artikkelin lopusta.
Tulokset paljastivat, että muistimestareiden aivot olivat rakenteeltaan aivan samanlaiset kuin muidenkin. Heidän epätavalliset kykynsä johtuivat vain harjoittelusta.
Kun tavallisia ihmisiä pyydettiin tekemään muistiharjoituksia, heidän muistinsa parani merkittävästi. Tulokset eivät yllättäneet muistimestareita, joiden muisti oli ollut nuorena aivan normaali.
Useat muut tutkimukset tukevat käsitystä siitä, että muistia voi parantaa harjoittelemalla.
Yhdessä kokeessa alkavasta dementiasta kärsivät vanhukset laitettiin pelaamaan brittiläisten neurologien kehittämää Game Show -sovellusta, joka sisältää viihdyttäviä aivotreenitehtäviä.
Vain neljän viikon ajalle jakautunut kahdeksan tunnin pelaaminen paransi ikäihmisten episodista muistia yli 20 prosenttia.
Vielä hätkähdyttävämpiä tuloksia saatiin vuonna 2018 tehdyssä yhdysvaltalaisessa kokeessa.
Siinä koehenkilöiden aivotursoja stimuloitiin tarkkaan koordinoiduilla sähköisillä impulsseilla muistitestin aikana.
Muistihukka VS Norsun muisti
Muistihukka
Yhdysvaltalainen Susannah Cahalan menetti 24-vuotiaana muistinsa kuukaudeksi. Hänellä ilmeni ensin influenssaa muistuttavia oireita ja hallusinaatioita ja lopuksi häneltä katosi muisti. Tutkimuksissa selvisi, että Cahalan kärsi autoimmuunitaudista. Hänen oma immuunijärjestelmänsä oli hyökännyt aivojen NMDA-reseptorien kimppuun eivätkä hänen aivonsa enää tallentaneet muistoja. Cahalan toipui mutta joutuu käyttämään jatkuvaa lääkitystä.
Norsun muisti
Jos Nima Veisehiltä kysyy mistä tahansa hänen elämänsä päivästä viimeisten 15 vuoden ajalta, hän pystyy kertomaan, millainen sää oli, mitä hänellä oli päällään ja millä paikalla hän istui junamatkalla töihin. Yhdysvaltalaisen taloustutkijan muisti on kuin video, jolta hän voi tarkistaa tapahtumien yksityiskohdat. Veisehin kyky perustuu hyperthymesiaan eli tilaan, jossa osa aivokuoresta ja syvällä aivoissa sijaitsevista basaaliganglioista on syystä tai toisesta suurentunut.
Koe suoritettiin ryhmällä epileptikoita, joiden aivoihin oli kohtausten ehkäisemiseksi asennettu elektrodeja. Kun ryhmän jäsenille näytettiin kuvia, jotka heidän piti muistaa vähintään 70 sekuntia, heidän aivotursojensa sähköistä toimintaa tallennettiin elektrodien välityksellä.
Tämän jälkeen tutkijat etsivät ja eristivät aineistosta impulssit niiltä kerroilta, joilla koehenkilöt olivat muistaneet kuvan oikein. Näin he saivat selville, millaisia impulssien piti olla, jotta muistosta muodostui vahva.
Muutaman päivän päästä henkilöt laitettiin tekemään toisenlaisia tehtäviä, joissa piti muistaa kuvia. Tällä kertaa tutkijat syöttivät osalle koehenkilöistä aivoihin elektrodeja pitkin aiemmin eristettyjä impulsseja näiden yrittäessä muistella kuvaa.
Tulos oli hämmästyttävä: muistot vahvistuivat ja testitulos parani jopa 37 prosenttia.
Uudet solut tukevat muistamista
Aivojen harjoittamisesta ja sähköstimulaatiosta lienee muistille ensisijaisesti hyötyä siksi, että ne vahvistavat yksittäisten aivosolujen välisiä yhteyksiä.
Uudet tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen suuntaan, että myös toisella ilmiöllä on merkittävä vaikutus aivojen kykyyn tallentaa muistoja.
Muistiin vaikuttaa se, että toisin kuin on oletettu, kantasoluista näyttää muodostuvan luonnostaan uusia aivosoluja.
Ilmiö havaittiin ensimmäiseksi hiirillä. Kun aivosolujen muodostamista jarrutettiin radioaktiivisella säteilyllä, hiirten muisti heikkeni.
Loppukiri: 1
Loppukiri: 2
Tutki huolellisesti kuviota, ja peitä se sitten. Kuvittele kääntäväsi kuviota 180 astetta. Miltä se nyt näyttää?
Katso vastaus artikkelin lopusta.
Loppukiri: 3
Paina mieleesi ympyröiden ja rastien sijainti. Peitä kuva ja vastaa kysymykseen.
- Mitä on kentässä B3?
Katso vastaus artikkelin lopusta.
Loppukiri 4:
Tutki ensimmäistä kuvaa tarkkaan, ja peitä se sitten. Etsi seuraavasta kuvasta kolme eroavaisuutta.
Katso vastaus artikkelin lopusta.
Loppukiri 5.
Katso kuvaa kymmenisen sekuntia ja peitä se sitten. Vastaa alla oleviin kysymyksiin.
A Onko kumiankalla hattu?
B Minkä värinen mustekala on?
C Mikä kuva sangossa on?
D Kuinka monta pistettä pallossa on?
E Minkä värinen on kuorma-auton lava?
F Onko nukella kädessä jotain?
Katso vastaukset artikkelin lopusta.
Muut tutkimukset ovat vahvistaneet, että ihmisten aivoissa on käynnissä samanlainen uusiutuminen.
Tähän viittaa esimerkiksi kansainvälinen tutkimus, jossa tutkittiin vainajien aivoja ja onnistuttiin määrittämään yksittäisten aivosolujen ikä.
Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että aikuisen ihmisen aivotursossa syntyy joka päivä noin 700 uutta aivosolua. Uudet solut luovat ilmeisesti lisäyhteyksiä, jotka kasvattavat aivojen kykyä tallentaa muistoja.