Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Neuronit aivoissa

Uteliaisuutesi auttaa sinua oppimaan ja muistamaan

Ihminen on aina janonnut tietoa. Itse asiassa juuri uteliaisuus on keskeinen tekijä oppimisessa ja muistamisessa. Kun ihminen uteliaisuuden ansiosta kiinnostuu jostakin asiasta, tietyt aivoalueet aktivoituvat.

Shutterstock

Joka päivä pienet pienet ja suuret asiat saavat aivomme raksuttamaan.

Miksi taivas on sininen? Mihin T. rex tarvitsi eturaajojaan? Ja mistä löytyy hoito syöpään?

Jos et tiedä vastauksia, saatat huomata, miten aivosi selaavat aiempia kokemuksiasi ja tietojasi ja yrittävät siten selvittää vastauksen. Tietämättömyys saattaa alkaa ärsyttää sinua, ja pian saatat huomata, että sinun on pakko selvittää, miten asia oikein on.

Se on uteliaisuutta – ja uteliaisuus on tila, joka yhdysvaltalaisen Kalifornian yliopiston neurologien mukaan ajaa aivosi tiettyyn tilaan.

Kun teet Tieteen Kuvalehden digitilauksen, saat ensimmäiset kaksi viikkoa hintaan 0 euroa. Ei sitoutumispakkoa!

Uteliaisuus tuottaa aivoihin tietopyörteen

Tutkijat testasivat uteilaisuuden vaikutuksia aivoissa pyytämällä koehenkilöitä listaamaan uteliaisuutensa aiheet tietyillä aihealueilla.

Sen jälkeen koehenkilöidet aivot kuvattiin samalla, kun he vastasivat kysymyksiin. Vastausten välillä koehenkilöille näytettiin kasvoja, jotka eivät liittyneet kysymyksiin eivätkä vastauksiin. Lopuksi koehenkilöiden piti muistaa sekä vastaukset että kasvot.

Koehenkilöiden aivot kuvattiin fMRI:llä eli *toiminnallisella magneettikuvauksella. Toiminnallinen magneettikuvaus tuottaa yksityiskohtaisia kuvia aivojen aktiivisuudesta eri alueilla mittaamalla veren virtausta niissä.

Tutkimuksessa selvisi odotuksenmukaisesti, että koehenkilöt muistivat parhaiten vastaukset niihin kysymyksiin, jotka kiinnostivat heitä eniten, eli niihin, jotka he olivat listanneet mielenkiinnonkohteikseen.

Tutkijat kuitenkin yllättyivät siitä, että koehenkilöt muistivat myös ne kasvot, jotka heille oli näytetty ennen niitä vastauksia, joista koehenkilöt olivat kiinnostuneita. Ja yllättävää oli myös, että koehenkilöt muistivat kasvot jopa 24 tuntia sen jälkeen, kun he olivat nähneet ne.

Tulokset antavat viitteitä siitä, että uteliaisuus avaa aivoihin eräänlaisen tietopyörteen, jolloin aivot eivät ainoastaan varastoi tietoa, joka kiinnostaa, vaan myös tietoa, joka liittyy kiinnostavaan tietoon.

Saat tiedeuutisia joka päivä. Ensimmäiset kaksi viikkoa hintaan 0 euroa. Ja muista, ei sitoutumispakkoa!

Tiesitkö? Aivosi paisuvat, kun opit uutta!

Saksassa Berliinissä toimivan oppimista tutkivan Max Planck -instituutin tutkijat ovat selvittäneet, että aivot paisuvat ja sinne tulee uusia soluja, kun ihminen oppii jotain uutta.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aivot vain kasvaisivat ja kasvaisivat, sillä monet uusista soluista katoavat ajan mittaan.

Solujen katoaminen tapahtuu sitä mukaa, kun aivot selvittävät, mitkä solut se voi unohtaa ja mitkä sen täytyy pitää, jotta uusi tieto säilyy.

Aivot siis tavallaan suorittavat darwinistista valintaa, mikä mahdollistaa sen, että me opimme koko elämän ajan niin, että aivot eivät kasva ulos kallosta.

Hermosolut, neuronit, kasvavat ja luovat uusia yhteyksiä.

Paisuta aivojasi Tieteen Kuvalehden digitilauksella.

Tarjoamme joka päivä uutisia tieteen maailmasta - saat ensimmäiset kaksi viikkoa hintaan 0 euroa!

Uusi tieto aktivoi palkitsemiskeskuksen

Koehenkilöiden aivokuvausten perusteella tutkijat totesivat, että uteliaisuus lisää aktiivisuutta monilla aivoalueilla – muun muassa mielihyvä- ja palkitsemiskeskuksessa ja muistikeskuksessa.

Nämä kaksi aluetta vaikuttavat myös toisiinsa. Ja tämä yhteys selittää tutkijoiden mukaan uteliaisuuden voiman – ja sen, miksi uusi tieto antaa onnen tunteen samaan tapaan kuin hyvä ruoka tai seksi.

Tieteen Kuvalehti – utelias vuodesta 1984 alkaen

Tieteen Kuvalehden toimitus on tarkkaillut maailmaa ja tiedettä ja tutkimusta uteliaana jo 35 vuoden ajan. Siksi voit luottaa siihen, että uteliaisuutesi tyydyttyy Tieteen Kuvalehden digiuniversumissa.

Kun teet Tieteen Kuvalehden digitilauksen saat 14 päivää hintaan 0 euroa – ei sitoutumispakkoa.

Digitilaajana saat:

  • Rajoittamattoman digikäyttöoikeuden tieku.fi-sivustoon ja Tieteen Kuvalehden laajaan arkistoon
  • Ääneen luetut jutut Tiekun uudessa sovelluksessa
  • Päivittäisiä uutisia tieteen maailmasta

Lue myös:

Muisti

Treenaa aivojasi: Muisti

13 minuuttia
Muisti

Voit tuplata muistisi 40 päivässä

1 minuuttia
SHUTTERSTOCK
Muisti

Siru aivoissa parantaa muistia

1 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota