Shutterstock
Neuronit aivoissa

Uteliaisuutesi auttaa sinua oppimaan ja muistamaan

Ihminen on aina janonnut tietoa. Itse asiassa juuri uteliaisuus on keskeinen tekijä oppimisessa ja muistamisessa. Kun ihminen uteliaisuuden ansiosta kiinnostuu jostakin asiasta, tietyt aivoalueet aktivoituvat.

Joka päivä pienet pienet ja suuret asiat saavat aivomme raksuttamaan.

Miksi taivas on sininen? Mihin T. rex tarvitsi eturaajojaan? Ja mistä löytyy hoito syöpään?

Jos et tiedä vastauksia, saatat huomata, miten aivosi selaavat aiempia kokemuksiasi ja tietojasi ja yrittävät siten selvittää vastauksen. Tietämättömyys saattaa alkaa ärsyttää sinua, ja pian saatat huomata, että sinun on pakko selvittää, miten asia oikein on.

Se on uteliaisuutta – ja uteliaisuus on tila, joka yhdysvaltalaisen Kalifornian yliopiston neurologien mukaan ajaa aivosi tiettyyn tilaan.


Kun teet Tieteen Kuvalehden digitilauksen, saat ensimmäiset kaksi viikkoa hintaan 0 euroa. Ei sitoutumispakkoa!

Uteliaisuus tuottaa aivoihin tietopyörteen

Tutkijat testasivat uteilaisuuden vaikutuksia aivoissa pyytämällä koehenkilöitä listaamaan uteliaisuutensa aiheet tietyillä aihealueilla.

Sen jälkeen koehenkilöidet aivot kuvattiin samalla, kun he vastasivat kysymyksiin. Vastausten välillä koehenkilöille näytettiin kasvoja, jotka eivät liittyneet kysymyksiin eivätkä vastauksiin. Lopuksi koehenkilöiden piti muistaa sekä vastaukset että kasvot.

magneettikuvaus

Koehenkilöiden aivot kuvattiin fMRI:llä eli *toiminnallisella magneettikuvauksella. Toiminnallinen magneettikuvaus tuottaa yksityiskohtaisia kuvia aivojen aktiivisuudesta eri alueilla mittaamalla veren virtausta niissä.

Tutkimuksessa selvisi odotuksenmukaisesti, että koehenkilöt muistivat parhaiten vastaukset niihin kysymyksiin, jotka kiinnostivat heitä eniten, eli niihin, jotka he olivat listanneet mielenkiinnonkohteikseen.

Tutkijat kuitenkin yllättyivät siitä, että koehenkilöt muistivat myös ne kasvot, jotka heille oli näytetty ennen niitä vastauksia, joista koehenkilöt olivat kiinnostuneita. Ja yllättävää oli myös, että koehenkilöt muistivat kasvot jopa 24 tuntia sen jälkeen, kun he olivat nähneet ne.

Tulokset antavat viitteitä siitä, että uteliaisuus avaa aivoihin eräänlaisen tietopyörteen, jolloin aivot eivät ainoastaan varastoi tietoa, joka kiinnostaa, vaan myös tietoa, joka liittyy kiinnostavaan tietoon.


Saat tiedeuutisia joka päivä. Ensimmäiset kaksi viikkoa hintaan 0 euroa. Ja muista, ei sitoutumispakkoa!

Tiesitkö? Aivosi paisuvat, kun opit uutta!

Uusi tieto aktivoi palkitsemiskeskuksen

Koehenkilöiden aivokuvausten perusteella tutkijat totesivat, että uteliaisuus lisää aktiivisuutta monilla aivoalueilla – muun muassa mielihyvä- ja palkitsemiskeskuksessa ja muistikeskuksessa.

Nämä kaksi aluetta vaikuttavat myös toisiinsa. Ja tämä yhteys selittää tutkijoiden mukaan uteliaisuuden voiman – ja sen, miksi uusi tieto antaa onnen tunteen samaan tapaan kuin hyvä ruoka tai seksi.

Tieteen Kuvalehti – utelias vuodesta 1984 alkaen

Tieteen Kuvalehden toimitus on tarkkaillut uteliaana maailmaa ja tiedettä ja tutkimusta jo 35 vuoden ajan. Siksi voit luottaa siihen, että uteliaisuutesi tyydyttyy Tieteen Kuvalehden digiuniversumissa.

Kun teet Tieteen Kuvalehden digitilauksen saat 14 päivää hintaan 0 euroa – ei sitoutumispakkoa.

Digitilaajana saat:

  • Rajoittamattoman digikäyttöoikeuden tieku.fi-sivustoon ja Tieteen Kuvalehden laajaan arkistoon
  • Ääneen luetut jutut Tiekun uudessa sovelluksessa
  • Päivittäisiä uutisia tieteen maailmasta