Father and child playing, Building blocks
Ihminen - Muisti

Lapsuudenaikaiset muistot hämärän peitossa

Useimmat eivät muista kolmesta ensimmäisestä elinvuodestaan mitään. Mistä se johtuu?

Varhaislapsuudesta muistetaan paljon enemmän kuin uskotaan. Vanhempien äänten ja kasvojen tunnistaminen, kaurapuuron nieleminen, konttaaminen, käveleminen ja monet muut taidot opitaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Myöhemmällä iällä monia näitä taitoja tarvitaan päivittäin. Siitä huolimatta niitä ei mielletä asioiksi, jotka on opittu varhaislapsuudessa. Ensimmäisinä elinvuosina tapahtuneita asioita ei muisteta samalla tavalla kuin myöhempiä kokemuksia, sillä aikuisen ihmisen muisti perustuu pitkälti kieleen. Tapa, jolla asiat painetaan mieleen, edellyttää yleensä sanoja. Vasta noin kolmen vuoden iässä ihmisen kieli on niin kehittynyt, että muisti alkaa toimia samalla tavalla kuin aikuisilla. Muistot voivat olla myös aistikokemuksia, kuten hajuja, jotka palautuvat myöhemmin mieliin epämääräisinä muistikuvina. Sellainen voi olla isoäidin leipoman kakun tuoksu, joka täyttää koko talon, tai kuistilla piippua polttavaa vaaria ympäröivä tupakan haju. Joskus näihin aistimusmuistoihin jopa liittyy tieto siitä, mistä tilanteesta muisto on syntynyt. Tiettyihin tuoksuihin voi liittyä myös joko positiivisia tai negatiivisia tuntemuksia. Joskus aistikokemukset jäävät lähtemättömästi muistiin, jos tapahtuma on ollut lapselle erityisen tärkeä. Kun kerran panee kätensä kuumalle keittolevylle, ei yleensä tee sitä toista kertaa.

Lue myös:

New York, 11. september 2001
Muisti

Trauma jää ilman oireita

5 minuuttia
Muisti

D-vitamiini antaa tukea muistille

2 minuuttia
Dead body
Aivot

Kuolema: Kuolleen ajatukset lentävät

0 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!