Lapsen silmä läheltä

Lapsen silmät paljastavat, onko kyseessä ADHD vai autismi

ADHD ja autismi ovat kaksi yleistä lasten ja nuorten diagnoosia. Varhaisilla toimilla voi olla näissä tapauksissa ratkaiseva vaikutus lapsen hyvinvointiin. Tutkijat ovat nyt keksineet menetelmän, joka voi paljastaa pieniä merkkejä näistä häiriöistä lapsen silmästä.

ADHD ja autismi ovat kaksi yleistä lasten ja nuorten diagnoosia. Varhaisilla toimilla voi olla näissä tapauksissa ratkaiseva vaikutus lapsen hyvinvointiin. Tutkijat ovat nyt keksineet menetelmän, joka voi paljastaa pieniä merkkejä näistä häiriöistä lapsen silmästä.

Shutterstock

Silmien sanotaan olevan se osa aivoja, joka on kasvanut kallon läpi.

Viime vuosina tutkijat ovat havainneet, miten kaksi kasvojen yläosassa sijaitsevaa elintä voivat paljastaa muuten näkymättömiä merkkejä eri sairauksista, kuten skitsofreniasta, Alzheimerin taudista ja MS-taudista, jo paljon aiemmin kuin ne huomataan muuten.

Nyt australialaisen Flindersin yliopiston tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että lasten silmissä voi näkyä myös ensimmäisiä merkkejä autismista ja ADHD:sta. Menetelmän avulla lapset voivat saada diagnoosin aiempaa huomattavati aikaisemmassa vaiheessa.

Varhainen diagnoosi on tärkeä

ADHD:n ja autismin diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina todella paljon.

WHO:n mukaan noin yhdellä sadasta lapsesta todetaan autismikirjon häiriöitä. ADHD-diagnoosin puolestaan saa 5–8 lasta sadasta. Kummallekin diagnoosille yhteistä on se, että häiriöiden syy on aivoissa, missä tietyt alueet kehittyvät eri tavalla kuin muilla.

Keskittymiskyky perustuu siihen, että aivot siirtyvät käyttämään lepoverkon sijasta tarkkaavuusverkkoa. ADHD-oireisilla vaihto ei onnistu täydellisesti.

ADHD häiritsee aivoverkkojen toimintaa
© Shutterstock

Aivot joutokäynnillä

Aivojen energiankulutuksesta noin 80 prosenttia johtuu lepoverkon (punainen) toiminnasta. Silloin ajatellaan niitä näitä miettimättä yksityiskohtia. Lepoverkko toimii täysillä, kun mikään ei vaadi huomiota eikä tarvitse pohtia.

ADHD häiritsee aivoverkkojen toimintaa
© Shutterstock

Tehtävä valpastuttaa

Henkilöllä, jolla ei ole ADHD:tä, lepoverkko passivoituu heti, kun hän tuntee tarvetta keskittyä tai jokin saa hänet havahtumaan. Samalla aktivoituu tarkkaavuusverkko (keltainen). Silloin ajatukset lakkaavat lentämästä ja huomio suuntautuu tarkasti.

ADHD häiritsee aivoverkkojen toimintaa
© Shutterstock

ADHD antaa ajatusten lentää

Henkilöllä, jolla on ADHD, tehtävän tai tilanteen aiheuttama valpastuminen ei passivoi lepoverkkoa eikä aktivoi tarkkaavuusverkkoa täysin. Hän ei kykene keskittymään kunnolla, sillä ajatukset jatkavat harhailua.

Autismille ja ADHD:lle on yhteistä se, että varhainen diagnoosi ja apu ovat ratkaisevia lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta.

Molemmat häiriöt voivat kuitenkin olla erittäin vaikeita todeta, sillä ei ole olemassa vain yhtä tiettyä tutkimusta, jonka tulos ratkaisisi asian.

Nyt australialaistutkijat uskovat kuitenkin löytäneensä työkalun, joka voi helpottaa varhaisten merkkien havaitsemista ja siten nopeuttaa tuen saantia. Työkalu on silmätesti.

Auringonvalon puute voi tehdä lapsista likinäköisiä

Silmä on hyvin monimutkainen elin, jossa on miljoonia pieniä osia. Auringonvalo vaikuttaa silmän toimintaan. Niin todettiin muun muassa Etelä-Tanskan yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkijat tarkkailivat 1 500:aa lasta yli seitsemän vuoden ajan. Tutkijat totesivat, että auringonvalo on tärkein ympäristötekijä, joka vaikuttaa likinäköisyyteen.

– Tutkimuksen mukaan lapsen pitää olla ulkona päivittäin 45 minuuttia 20-vuotiaaksi asti. Ja mitä enemmän lapsi on ulkona, sen parempi vaikutus on.

Tutkijat selittävät, että dopamiinin eritys tehostuu auringonvalon vaikutuksesta. Dopamiini pysäyttää silmän kasvun, ja likinäköisyyden torjunnassa se on hyvä asia.

Merkkejä löytyi silmästä

Tuoreessa tutkimuksessa mitattiin verkkokalvon valoherkkien solujen sähköistä vastetta ERG-testissä (elektroretinografia).

Kaikkiaan tutkittiin 226 nuorta, joista 55:llä oli autismidiagnoosi, 15:llä ADHD-diagnoosi ja 156:lla ei ollut diagnoosia.

Tutkimuksessa selvisi, että nuorilla, joilla oli ADHD, oli normaalia enemmän sähköistä aktiviteettia verkkokalvollaan, kun taas autismidiagnoosin saaneilla lapsilla oli vähemmän.

Näin silmää tutkittiin

ERG-testissä mitataan henkilön silmän takaosassa sijaitsevan verkkokalvon sähköistä vastetta.

Verkkokalvo on monimutkainen, sillä se koostuu 10:stä eri kerroksesta. Verkkokalvolla olevat näköreseptorisolut muuttavat valon signaaleiksi, jotka etenevät edelleen aivoihin.

Tutkimuksessa koehenkilöiden silmään suunnattiin valonväläyksiä, joiden voimakkuus ja väri vaihtelivat. Sen jälkeen verkkokalvon sähköinen vaste rekisteröitiin.

Tutkijoiden mukaan vaihtelut silmän sähköimpulsseissa johtuvat muutoksista aivoissa. Kyseessä voi olla muutos tavassa, jolla aivoalueet tekevät yhteistyötä, tai dopamiini-viestiaineen määrässä. Ja nämä muutokset voidaan nähdä silmistä.

Vaikka tarvitaan vielä paljon jatkotutkimuksia, tutkijat ovat sitä mieltä, että silmätestin avulla voidaan diagnoosit tehdä varhaisemmassa vaiheessa ja siten saada tulevaisuudessa lapsille ja nuorille apua aiempaa nopeammin.

"Tavoitteena on selvittää, miten silmät voivat auttaa meitä ymmärtämään aivoja. Vaikka tarvitsemmekin lisää tutkimusta selvittääksemme tarkalleen, mitkä verkkokalvon signaalit vastaavat mitäkin häiriötä, tässä voi olla kyse jostakin fantastisesta", toteaa Fernando Marmolejo-Ramos, joka on Etelä-Australian yliopiston kognitiivisen psykologian tutkija ja yksi tutkimuksen tekijöistä.