Silmien sanotaan olevan se osa aivoja, joka on kasvanut kallon läpi.
Viime vuosina tutkijat ovat havainneet, miten kaksi kasvojen yläosassa sijaitsevaa elintä voivat paljastaa muuten näkymättömiä merkkejä eri sairauksista, kuten skitsofreniasta, Alzheimerin taudista ja MS-taudista, jo paljon aiemmin kuin ne huomataan muuten.
Nyt australialaisen Flindersin yliopiston tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että lasten silmissä voi näkyä myös ensimmäisiä merkkejä autismista ja ADHD:sta. Menetelmän avulla lapset voivat saada diagnoosin aiempaa huomattavati aikaisemmassa vaiheessa.
Varhainen diagnoosi on tärkeä
ADHD:n ja autismin diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina todella paljon.
WHO:n mukaan noin yhdellä sadasta lapsesta todetaan autismikirjon häiriöitä. ADHD-diagnoosin puolestaan saa 5–8 lasta sadasta. Kummallekin diagnoosille yhteistä on se, että häiriöiden syy on aivoissa, missä tietyt alueet kehittyvät eri tavalla kuin muilla.
ADHD häiritsee aivojen verkkoa
Aivot joutokäynnillä
Aivojen energiankulutuksesta noin 80 prosenttia johtuu lepoverkon (punainen) toiminnasta. Silloin ajatellaan niitä näitä miettimättä yksityiskohtia. Lepoverkko toimii täysillä, kun mikään ei vaadi huomiota eikä tarvitse pohtia.
Tehtävä valpastuttaa
Henkilöllä, jolla ei ole ADHD:tä, lepoverkko passivoituu heti, kun hän tuntee tarvetta keskittyä tai jokin saa hänet havahtumaan. Samalla aktivoituu tarkkaavuusverkko (keltainen). Silloin ajatukset lakkaavat lentämästä ja huomio suuntautuu tarkasti.
ADHD antaa ajatusten lentää
Henkilöllä, jolla on ADHD, tehtävän tai tilanteen aiheuttama valpastuminen ei passivoi lepoverkkoa eikä aktivoi tarkkaavuusverkkoa täysin. Hän ei kykene keskittymään kunnolla, sillä ajatukset jatkavat harhailua.
Autismille ja ADHD:lle on yhteistä se, että varhainen diagnoosi ja apu ovat ratkaisevia lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta.
Molemmat häiriöt voivat kuitenkin olla erittäin vaikeita todeta, sillä ei ole olemassa vain yhtä tiettyä tutkimusta, jonka tulos ratkaisisi asian.
Nyt australialaistutkijat uskovat kuitenkin löytäneensä työkalun, joka voi helpottaa varhaisten merkkien havaitsemista ja siten nopeuttaa tuen saantia. Työkalu on silmätesti.
Merkkejä löytyi silmästä
Tuoreessa tutkimuksessa mitattiin verkkokalvon valoherkkien solujen sähköistä vastetta ERG-testissä (elektroretinografia).
Kaikkiaan tutkittiin 226 nuorta, joista 55:llä oli autismidiagnoosi, 15:llä ADHD-diagnoosi ja 156:lla ei ollut diagnoosia.
Tutkimuksessa selvisi, että nuorilla, joilla oli ADHD, oli normaalia enemmän sähköistä aktiviteettia verkkokalvollaan, kun taas autismidiagnoosin saaneilla lapsilla oli vähemmän.
Tutkijoiden mukaan vaihtelut silmän sähköimpulsseissa johtuvat muutoksista aivoissa. Kyseessä voi olla muutos tavassa, jolla aivoalueet tekevät yhteistyötä, tai dopamiini-viestiaineen määrässä. Ja nämä muutokset voidaan nähdä silmistä.
Vaikka tarvitaan vielä paljon jatkotutkimuksia, tutkijat ovat sitä mieltä, että silmätestin avulla voidaan diagnoosit tehdä varhaisemmassa vaiheessa ja siten saada tulevaisuudessa lapsille ja nuorille apua aiempaa nopeammin.
"Tavoitteena on selvittää, miten silmät voivat auttaa meitä ymmärtämään aivoja. Vaikka tarvitsemmekin lisää tutkimusta selvittääksemme tarkalleen, mitkä verkkokalvon signaalit vastaavat mitäkin häiriötä, tässä voi olla kyse jostakin fantastisesta", toteaa Fernando Marmolejo-Ramos, joka on Etelä-Australian yliopiston kognitiivisen psykologian tutkija ja yksi tutkimuksen tekijöistä.