Mand seng top

Kuulon heikkeneminen voi enteillä muistisairautta

Kuulon huononeminen aikuisiällä saattaa vihjata myöhemmin alkavasta muistisairaudesta. Tutkijat kehottavat reagoimaan nopeasti kuuloaistin muutoksiin.

Kuulon huononeminen aikuisiällä saattaa vihjata myöhemmin alkavasta muistisairaudesta. Tutkijat kehottavat reagoimaan nopeasti kuuloaistin muutoksiin.

Shutterstock

Yleensä ei kiinnitetä huomiota siihen, että korvat ottavat vastaan jatkuvasti ääniaaltoja ja että tärykalvo välittää ilman värähtelyn kuuloluihin, joiden toimintaan simpukan kuuloaistinsoluja ärsyttävä sisäkorvan neste reagoi. Vasta sitten, kun hermoimpulssit kulkeutuvat aivoihin, syntyy kuuloaistimus.

Kuulo perustuu muiden aistitoimintojen tavoin monimutkaiseen tapahtumasarjaan, johon osallistuvat itse aistimien lisäksi aivot. Vaikka normaalisti kuuleva pitää kuuloaistiaan itsestään selvänä asiana, sitä ei viimeaikaisten tutkimusten mukaan kannata jättää liian vähälle huomiolle. Kuulon muutokset voivat liittyä moniin terveysongelmiin.

Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että kuulon heikkeneminen aikuisiällä saattaa enteillä myöhemmin alkavaa muistisairautta. Tanskan dementian tutkimuskeskuksen neuropsykologi Asmus Vogel pukee ajatuksen sanoiksi:

"Kun laajoissa brittitutkimuksissa selvitettiin muistisairauksien riskitekijöitä, esiin tuli, että kuulon heikkeneminen on tärkein vaikutettavissa oleva ennusmerkki."

Riski kaksinkertaistuu

Toinen laaja tutkimus julkaistiin viime heinäkuussa Alzheimer’s Associationin lehdessä. Tutkimuksessa analysoitiin peräti 82 039:n yli 60-vuotiaan henkilön terveystiedot, jotka olivat peräisin UK Biobank -nimisestä tietokannasta.

Osallistujat tekivät testin, joka mittasi heidän kykyään erottaa puheen osasia hälyisässä ympäristössä. Tutkijat totesivat, että niillä, jotka kuulivat huonosti, oli kaksi kertaa niin suuri riski sairastua muistisairauteen kuin niillä, jotka kuulivat normaalisti.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, oliko osallistujilla muita muistisairaudelle altistavia tekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi kuulovammasta johtuva syrjäytyminen ja masennus. Niitä esiintyi suhteellisen vähän.

Elämäntavat painavat paljon

Tutkijat korostavat, ettei syy-yhteys ole kiistaton. Samaan tulokseen on kuitenkin tultu useissa tutkimuksissa.

Arvostettu lääketieteen alan aikakauslehti The Lancet listasi jo vuonna 2017 kuulon heikkenemisen yhdeksi niistä yhdeksästä muistisairauden riskitekijästä, joihin on mahdollista vaikuttaa. Sittemmin luetteloon on lisätty kolme riskitekijää, joten niitä on kaikkiaan 12.

Luettelo: 12 riskitekijää

The Lancetissa julkaistun kokoomatutkimuksen mukaan 12 riskitekijää, joihin on mahdollista vaikuttaa, liittyy noin 40 prosenttiin kaikista muistisairaustapauksista.

Riskitekijät on lueteltu sattumanvaraisessa järjestyksessä:

  • Korkea verenpaine
  • Huono kuulo
  • Tupakointi
  • Ylipaino
  • Diabetes
  • Matala koulutustaso
  • Liikkumattomuus
  • Masennus
  • Sosiaalinen eristyneisyys
  • Runsas alkoholinkäyttö
  • Päävamma
  • Ilmansaasteet

Syy on vielä kaikkea muuta kuin selvä. Neuropsykologi Asmus Vogel pitää useita eri selityksiä mahdollisina.

"Ehkä aivoja rappeuttavat prosessit, jotka ovat ominaisia esimerkiksi Alzheimerin taudille, vaikuttavat kuuloon", pohtii Vogel.

"On myös ajateltavissa, että huonosti kuuleva joutuu ponnistelemaan enemmän arjessaan – siihen tapaan kuin huonosti näkevä ilman silmälasejaan. Rasitus saattaa kuluttaa aivoja", toteaa Vogel.

Asiasta kannattaa puhua

Asmus Vogelin mukaan ei ole kuitenkaan vielä saatu pitävää näyttöä siitä, että huonokuuloinen voi ehkäistä muistisairautta käyttämällä kuulolaitetta.

Vogel kehottaa varmuuden vuoksi seuraamaan oman ja läheisten kuuloaistin toimintaa. Jo pienet muutokset siinä ovat hänen mielestään hyvä syy kääntyä lääkärin puoleen, olipa niillä sitten suora yhteys muistiin tai ei. Aivoterveyttähän voi edistää.

Kuulo on herkkä asia. Kaikki eivät kuitenkaan huomaa itse kuulevansa huonommin. Niiltäkin, jotka käyttävät kuulolaitetta, saattaa jäädä huomaamatta, että säädöt eivät ole enää kohdillaan.

"Kun epäilee, ettei toinen kuule kunnolla, siitä voi huomauttaa hienovaraisesti. Kuulo huononee usein vähitellen, eikä muutosta tajua aina itse, sillä huonokuuloisuuteen tottuu. Koska aivot voivat kärsiä, muutoksen syy on hyvä selvittää", selittää Vogel.