viittomakieli, kädet

Kieltä ja ajattelua on vaikeaa erottaa toisistaan

Jos ei ole oppinut mitään kieltä, voiko ajatella vaikkapa että ”minun on nälkä”?

Jos ei ole oppinut mitään kieltä, voiko ajatella vaikkapa että ”minun on nälkä”?

Shutterstock

Kysymykseen ajattelun ja kielen yhteydestä ei ole selkeää vastausta, sillä tutkijoiden käsitykset menevät osittain ristiin. Ajatukset voivat olla myös ei-kielellisiä. Ilman sanojakin voi kuvitella, mitä tapahtuisi, jos astuisi kadulla kovaa vauhtia kiitävän auton eteen, tai muistella, miltä tuntui hypätä ensimmäisen kerran laskuvarjolla.

Viittomakielen avulla kuurot voivat viestittää ja hahmottaa asioita käsitteellisellä tasolla samoin kuin kuulevat puhuttua kieltä käyttäen. Jos ihminen on ollut syntymästään asti kuuro ja oppinut lapsena viittomakielen, hän myös ajattelee tällä kielellä ja käyttää sitä unissaan.

Vaikka ajattelu ei välttämättä merkitse samaa kuin kieli, kieli on kuitenkin tärkeä ajattelun väline. Jos lapsi ei opi mitään kieltä, hänen henkiset kykynsä eivät kehity normaalisti. Siitä, missä määrin kieli muotoilee ihmisen ajatuksia ja käsitystä todellisuudesta, on eri mielipiteitä.

Jotkut tutkijat pitävät ajatuksia täysin alisteisina sanoille. Toiset taas väittävät, että kukin kieli tottelee yleisen, synnynnäisen ajatuskielen lainalaisuuksia ja ajattelu on siksi opituista kielistä riippumatonta. Useimpien mielestä totuus löytyy äärimmäisyyksien väliltä: kieli ja ajattelu ovat tavalla tai toisella sidoksissa keskenään.