Nainen lenkkitossuissa ihmisiä taustalla

Kävelylenkki pitää aivot terveenä

Säännölliset kävelylenkit pitävät aivot nuorina ja auttavat jopa parantamaan vaurioituneita soluja, todetaan uudessa tutkimuksessa. Tutkimustulokset voivat mullistaa taistelun Alzheimerin tautia vastaan.

Säännölliset kävelylenkit pitävät aivot nuorina ja auttavat jopa parantamaan vaurioituneita soluja, todetaan uudessa tutkimuksessa. Tutkimustulokset voivat mullistaa taistelun Alzheimerin tautia vastaan.

Shutterstock

Reipas kävelylenkki tekee hyvää elimistölle. Se tuskin on kenellekään yllätys.

Kävely voi olla myös meditatiivinen harjoitus, joka edistää mielenrauhaa. Kreikkalaisen filosofin Aristoteleen perustamaa koulukuntaa kutsutaan peripateettiseksi koulukunnaksi kreikan kävelevää merkitsevän peripatētikos-sanan mukaan. Tarinan mukaan Aristoteleellä oli opettaessaan tapana kävellä Lykeionin pylväskäytävässä.

Nyt uudessa tutkimuksessa on todettu, että kävelyretket eivät ainoastaan auta inspiraatioon, vaan säännöllisten kävelyretkien on todistettu myös pitävän aivot terävinä ja jopa parantavan vaurioituneita soluja.

Ilman liikuntaa aivot kuihtuvat

Mikä tahansa liikunta on aivoille parempi vaihtoehto kuin elämä ilman liikuntaa. Yllättävää on se, että kävely pitää aivosoluista paremmin huolta kuin aktiivisempi liikunta, esimerkiksi tanssi.

Tutkimusryhmänä oli lähes 250 vähintään 60-vuotiasta ihmistä. Yleensä kaikki heistä liikkuivat varsin vähän, mutta tutkimuksen aikana heidän piti liikkua.

Kolmasosa tutkimushenkilöistä pantiin kävelemään 40 minuuttia kolme kertaa viikossa, toisen kolmasosan piti harjoitella tanssia kolmesti viikossa, ja loput olivat kontrolliryhmä, jonka piti venytellä ja tehdä tasapainoharjoituksia.

Ennen puoli vuotta kestänyttä koetta ja sen jälkeen koehenkilöiden kunto ja muisti testattiin. Myös heidän aivonsa niin kutsutun valkean aineen tila tarkastettiin kuvantamistutkimuksessa.

Kuuden kuukauden jälkeen kävelyretkiä tehneen ryhmän muisti oli parantunut eniten. Myös heidän aivojensa valkean aineen todettiin tuottaneen runsaasti uusia soluja.

Aivojen hermoradat olivat kasvaneet, ja soluvauriot vähentyneet – joissakin tapauksissa jopa kadonneet kokonaan.

Nainen katsoo aivokuvausten tuloksia

Koehenkilöille tehtiin magneettikuvaus ennen säännöllistä liikuntajaksoa ja jakson jälkeen. Tuloksissa verrattiin valkean aineen määrää.

© Shutterstock

Tanssijoiden muisti oli myös parantunut ja heidän aivojensa valkea aine oli lisääntynyt, mutta ei niin paljon kuin kävelijöiden.

Kontrolliryhmällä, joka jatkoi suhteellisen passiivista elämäänsä, havaittiin muistin heikentyneen ja valkean aineen pienentyneen.

Valkean aineen väheneminen aiheuttaa dementiaa

Valkea aine on hermokudosta, joka saa värinsä hermosolujen myeliinitupista eli rasvakerroksesta. Rasva suojaa hermoja ja auttaa niitä lähettämään sähkösignaaleja aivokeskuksesta toiseen.

Iän myötä aivot tuottavat vähemmän rasvasoluja, joten valkean aineen määrä pienenee. Sen seurauksena aivot toimivat hitaammin ja muisti heikkenee.

Uudet tutkimukset osoittavat kuitenkin, että valkeassa aineessa voi muodostua uusia soluja, jos elimistö vain pidetään liikkeessä. Erityisen hyvää liikuntaa ovat reippaat kävelylenkit.

Aivomalli ylhäältä
© Shutterstock

Valkeasta aineesta iso osa on aivojen hermoratoja suojaavaa rasvaa. Kuvassa aine näyttää vaaleanruskealta, mutta aivojen poikkileikkauksessa se on valkoista.

Scanning af signaler i hvid hjernemasse
© Shutterstock

Valkea aine auttaa hermosoluja lähettämään viestejä aivojen eri osiin. Tässä kuvassa näkyvät impulssit, jotka kulkevat valkean aineen hermoradoissa.

Tutkimuksen tulokset ovat hyvä uutinen kaikille, ja niitä voidaan hyödyntää muun muassa Alzheimerin taudin torjunnassa.

Tutkijat nimittäin arvelevat, että uusien solujen puute ja valkean aineen vauriot ovat yksi syy ikääntyvien dementiasairauksiin.