Kaikkien aivoissa on yhtä hyvät yhteydet

Nisäkkäiden aivot eroavat toisistaan, mutta niiden hermosoluverkostot toimivat yhtä tehokkaasti.

Nisäkkäiden aivot eroavat toisistaan, mutta niiden hermosoluverkostot toimivat yhtä tehokkaasti.

Shutterstock

Ensimmäistä kertaa on tutkittu, kuinka tehokkaita aivosolujen väliset yhteydet ovat erilaisilla nisäkkäillä. Israelissa Tel Avivin yliopiston tutkijat kartoittivat aivojen hermoyhteydet 130 lajilla. Joukkoon mahtui niin rottia ja lepakoita kuin delfiinejä ja ihmisiäkin.

Tutkijat selvittivät yhteyksien tehokkuutta mittaamalla, kunka helposti impulssi siirtyi yhdestä satunnaisesta hermosolusta toiseen eli kuinka monta hermoliitosta eli synapsia impulssin oli ylitettävä.

Hermoliitosten määrä kahden satunnaisen aivosolun välillä voi kertoa aivojen tehokkuudesta.

© Shutterstock

Tutkijat olettivat, että ihmisen aivoissa verkosto olisi tehokkain, mutta yllättäen selvisi, että kaikien aivojen verkostot olivat yhtä tehokkaita.

Havainto on universaali laki

Toisaalta tutkimuksessa havaittiin merkittäviä paikallisia eroja. Joillakin lajeilla kummassakin aivopuoliskossa saattoi olla hyvin tehokas hermoverkosto, mutta aivopuoliskojen keskinäinen viestintä oli tehotonta. Toisilla lajeilla tilanne oli päinvastainen.

Samantyyppisiä havaintoja tehtiin, kun verrattiin saman lajin eri yksilöitä keskenään.

Nisäkkäillä aivojen muoto ja koko vaihtelevat suuresti, mutta aivosoluverkoston tehokkuus on silti lähes yhtäläinen esimerkiksi delfiinillä (vasemmalla), ihmisellä (oikealla) ja rotalla (alinna).

Jos henkilöllä esimerkiksi on erittäin tehokas verkosto yhdellä aivojen alueella, toisen alueen tehokkuus on alhaisempi.

Tutkijat nimittävät havaintoaan ”universaaliksi laiksi”, joka voi muun muassa selittää sitä, että synnynnäisesti vaikkapa urheilussa tai musiikissa lahjakkaat henkilöt ovat usein heikompia muilla alueilla.