mies työskentelee tietokoneella

Ihmisen aivosolujen ja tietokoneen suorittimen tehovertailu

Voiko ihmisen aivojen tehoa ja nopeutta mitata samalla tavalla kuin tietokoneen eli hertseinä ja tavuina?

Voiko ihmisen aivojen tehoa ja nopeutta mitata samalla tavalla kuin tietokoneen eli hertseinä ja tavuina?

Shutterstock

Ihmisen aivot toimivat aivan eri tavalla kuin tietokone, ja siksi niiden tehoa ja nopeutta on vaikeaa verrata. Joissakin vertailuissa on rinnastettu aivojen hermosolut mikrosuorittimeen, jonka kellotaajuus eli nopeus on 200 hertsiä. Tämä tarkoittaa sitä, että hermosolusta lähtee viesti toiseen hermosoluun 200 kertaa sekunnissa.

Hermosolut ovat siis huomattavasti hitaampia kuin tavallisen kotitietokoneen suoritin, jonka kellotaajuus on 1 gigahertsi eli miljardi hertsiä. Tosin tietokoneissa on yleensä vain 1–2 suoritinta, kun taas aivoissa on noin 100 miljardia hermosolua. Tästä voidaan päätellä, että aivosolujen yhteenlaskettu kellotaajuus on 20 000 gigahertsiä. Sitä paitsi aivosolut muodostavat monisyisen verkoston, jossa jokainen hermosolu on yhteydessä ainakin tuhanteen muuhun hermosoluun.

Tästä on laskettu, että ihmisaivojen kellotaajuus on noin 20 miljoonaa gigahertsiä. Sitä, miten aivot tallentavat tietoa, ei tarkkaan tiedetä. Jos oletetaan, että tieto tallentuu, kun hermosolujen välisen yhteyden tila muuttuu ja hermosolut voivat olla kahdessa tilassa eli kytkettynä ja ei-kytkettynä, on pääteltävissä, että aivojen muistikapasiteetti olisi 12 000 gigatavua. Siten ihmisaivot olisivat tietokoneita nopeammat. Myös muistikapasiteetillaan ne peittoaisivat tietokoneet ainakin toistaiseksi.