Halaus saa rakkaushormoni oksitosiinin virtaamaan
Syleily, suutelu ja seksi aiheuttavat kehossa oksitosiiniryöpyn, joka voimistaa yhteenkuuluvuuden, onnellisuuden ja tyydytyksen tunnetta. Lisäksi hormoni lievittää stressiä ja ahdistusta.
Mitä oksitosiini on?
Oksitosiini on hormoni, jonka vaikutuksesta tunnetaan mielihyvää, tyydytystä ja onnellisuutta ja koetaan yhteenkuuluvuutta toisen kanssa.
Naisilla on kehossaan enemmän oksitosiinia kuin miehillä – luonnollisesta syystä.
Selitys näkyy myös hormonin nimessä, joka perustuu muinaiskreikan sanoihin ōkys 'nopea' ja tokos 'synnytys'.
Kun synnytys alkaa, naisen oksitosiinitaso nousee huomattavasti. Siitä seuraa, että kohdun lihakset alkavat supistella ja syntyvä vauva lähtee liikkeelle. Tämä hormonin tehtävä on tunnettu jo 1920-luvun lopulta asti.
Myöhemmin saatiin selville, että imiessään rintaa vauva kiihdyttää äidin oksitosiinintuotantoa. Hormoni vaikuttaa maidon erittymiseen supistamalla maitotiehyitä ympäröiviä lihaksia.
Kuinka keho tuottaa oksitosiinia?
Kun halaus kestää yli 20 sekuntia, aivot reagoivat siihen tuottamalla runsaasti oksitosiinia.
Ryöpyn saa aikaan se, että ihon aistinreseptorit ärtyvät kosketuksen aiheuttamasta paineesta ja lähettävät aivoihin halausta koskevaa tietoa hermoimpulsseina, jotka ovat sähkösignaaleja.
Tapahtumaa voidaan verrata sytytyslankaan, joka räjäyttää ilotulitteen, kun se palaa loppuun. Ihmisellä tulilangan päässä on aivolisäke, joka toimii keskushermoston valvomona.
Aivolisäke aktivoi samaan hormonisäätelyjärjestelmään kuuluvan hypotalamuksen, joka sijaitsee väliaivojen pohjassa. Hypotalamuksen tuottama oksitosiini vapautuu verenkiertoon aivolisäkkeen takalohkosta.
Oksitosiinia tuottaa väliaivoihin kuuluva hypotalamus. Hormoni erittyy verenkiertoon aivolisäkkeestä, joka on aivojen valvomona toimiva umpirauhanen.
Oksitosiini säilyy veressä vain lyhyen aikaa, sillä hormoni hajoaa hyvin nopeasti.
Vaikutusajan lyhyydestä huolimatta toisiaan halaaville henkilöille ehtii syntyä onnellisuuden, mielihyvän ja yhteenkuuluvaisuuden tunne.
Lisäksi on saatu näyttöä siitä, että aivot voivat tuottaa enemmän oksitosiinia vanhemmiten.
Miksi puhutaan rakkaushormonista?
Oksitosiinia erittyy esimerkiksi, kun syleillään, pidetään kädestä tai ollaan ihokontaktissa vaikkapa seksin aikana.
Kosketushormonilla on tärkeä osa ihmisen – ja muidenkin nisäkkäiden – kyvyssä solmia suhteita, jotka perustuvat yksilöiden väliseen vahvaan tunnesiteeseen.
Siksi oksitosiinia kutsutaan myös rakkaushormoniksi.
Tutkimusten valossa näyttääkin siltä, että oksitosiini toimii tavallaan parisuhdeliimana.
Esimerkiksi pitkä halaus kiihdyttää oksitosiinin erittymistä. Rakkaushormoni vaikuttaa muissakin nisäkkäissä kuin ihmisessä. Muun muassa simpansseilla hellä kosketus aiheuttaa hormoniryöpyn.
Vuonna 2013 Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä julkaistiin tutkimus, johon osallistuneet miehet haistelivat oksitosiinia.
Koe paljasti, että ne miehet, jotka olivat pysyvässä parisuhteessa, tunsivat voimakkaampaa vetoa elämänkumppaniinsa kuin muihin naisiin.
Asia ilmeni aivojen mielihyväjärjestelmän vilkkaampana toimintana silloin, kun he katselivat kumppaninsa kuvaa.
Vaikka kaikki osallistujat olivat miehiä, tutkijat pitivät todennäköisenä, että tulos olisi ollut sama myös naisten osalta.
Kuinka oksitosiini vaikuttaa mielenterveyteen?
Oksitosiini ei ole tärkeä hormoni pelkästään rakkauselämän ja ihmissuhteiden kannalta.
Tutkimustiedon perusteella voidaan olettaa, että oksitosiinilla on suuri merkitys myös psyykkiselle terveydelle ja henkiselle hyvinvoinnille.
Rakkaushormoni lievittää stressiä ja ahdistusta ja tuottaa onnellisuuden, tyytyväisyyden ja huolettomuuden tunteita.
Rentouttava vaikutus on helpompi ymmärtää, kun tietää, kuinka autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto toimii.
Autonomisella hermostolla on useita eri säätelytehtäviä, joita ihminen ei voi itse suoraan ohjata. Niitä ovat esimerkiksi tietoisuuden ja tunnereaktioiden hallinta.
Tahdosta riippumaton hermosto jakautuu kahteen – toiminnaltaan vastakkaiseen – osaan: sympaattiseen hermostoon ja parasympaattiseen hermostoon.
Sympaattinen hermosto aiheuttaa esimerkiksi pelästyttäessä taistele tai pakene -reaktion, joka ilmenee kehon jännitystilana ja stressihormonien tuotannon kiihtymisenä.
Parasympaattinen hermosto toimii päinvastaisesti. Se on aktiivinen, kun levätään ja palaudutaan. Parasympaattisen hermoston tehtäviin kuuluu sympaattisen hermoston rauhoittaminen, jotta voidaan rentoutua.
Kun vaikkapa halaaminen tai suuteleminen nostaa oksitosiinitasoa, parasympaattinen hermosto ”peittoaa” sympaattisen hermoston – ja mieli kevenee ja olo paranee.
Tutkimusten mukaan oksitosiini voi toimia kehon omana mielialalääkkeenä.
Oksitosiini ei kuitenkaan vaikuta positiivisesti vain mielenterveyteen.
Tanskalaisen Århusin yliopiston monitieteisen Center for Music in the Brain -tutkimuslaitoksen Scientific Reports -julkaisun mukaan oksitosiini auttaa pysymään tahdissa, kun musisoidaan muiden kanssa.
”Kokeemme osoittivat, että ne, jotka olivat saaneet oksitosiinia, olivat paremmin synkroniassa. Heidän oli yksinkertaisesti helpompi taputtaa tahdissa”, kertoo tutkimusprofessori Peter Vuust.