Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Et ajattele loogisesti

Aivot ovat maailman kehittynein tietokone, mutta teet silti päätelmät epäloogisesti ja tunteiden varassa. Syynä on se, että aivot on ohjelmoitu tinkimään harkinnasta nopeuden hyväksi. Siksi aivot eivät mielellään anna muuttaa käsitystä.

Shutterstock & Lotte Fredslund

Olet ostamassa pyykinpesuainetta, mutta hyllyssä ei ole sitä tuotetta, jota yleensä käytät. Tarjolla on kuitenkin sille viisi eri vaihtoehtoa.

Yksi pakkaus on vähän muita pienempi, toinen on sanko, jossa on pesuainetta ainakin puoleksi vuodeksi, ja kolmas viehättää silmää. Neljäs on ylähyllyllä, jonne on vaikea yltää. Viides puolestaan houkuttelee 50 prosentin alennuksella.

Ryhdyt käymään läpi tuoteselosteita ja annosteluohjeita ja lasket pesukerran hintaa. Sinusta alkaa vaikuttaa siltä, että vaihtoehtoja on paljon enemmän kuin viisi.

Sitten aivosi tulevat avuksi.

Aivot blokkaavat loogisen ajattelun ja ottavat tunteet mukaan. Muita pienempi pakkaus tuntuu tyhjän arvan vetämiseltä, pelkkä ajatus suuren sangon raahaamisesta kotiin väsyttää, eikä kurkottelu ylähyllylle kiinnosta pätkääkään.

Kaiken jättää varjoonsa mahdollisuus tehdä hyvät kaupat. Hetken hurmiossa nappaat pakkauksen, joka myydään puoleen hintaan.

Valinta ei ollut ehkä kaikkein harkituin, mutta teit sen nopeasti ja rasittamatta liikaa aivojasi.

Tehtävä A: Mikä kortti käännetään?

Toimit laaduntarkastajana korttitehtaassa, jonka korttien pitää vastata yhtä vaatimusta: jos luku on parillinen, sen PITÄÄ olla punainen. Et ehdi tarkastaa kaikkia kortteja, joten voit kääntää vain ne kortit, joiden epäilet rikkovan sääntöä. Mitkä näistä neljästä kortista käännät?

Ratkaisu löytyy artikkelin lopusta.

© Lasse Lund-Andersen

Tunne ja valinta käsi kädessä

Käytännössä päätöksiä tehdään harvoin terveellä järjellä. Tämä selvisi neurologi Antonio Damasiolle, kun hän vuonna 1994 työskenteli Iowan yliopistossa USA:ssa.

Damasio hoiti Elliot-nimistä potilasta, joka oli menestynyt yrittäjä ja tottunut tekemään nopeita päätöksiä. Ura päättyi kuitenkin kuin seinään, sillä Elliotilta löytyi aivokasvain, jonka takia häneltä piti poistaa osa otsalohkoista.

Elliot vaikutti leikkauksen jälkeen yhtä älykkäältä ja sukkelalta kuin ennenkin, mutta melko pian hänen elämänsä lähti alamäkeen. Vain vähän myöhemmin Elliot menetti yrityksensä ja perheensä tehtyään vararikon.

© Lasse Lund-Andersen

Petos: Tunteet auttavat harkintaa

Neurologi Antonio Damasion mukaan tunteet ja kokemukset auttavat aivoja tekemään päätöksiä. Kun ne joutuvat valitsemaan useista eri vaihtoehdoista, jokainen näistä muistuttaa aikaisemmin tehdyistä valinnoista.

Kokemus, kuten hyvien kauppojen tekemisestä tunnettu tyytyväisyys, liittyy kielteiseen tai myönteiseen tunteeseen, joka rekisteröidään ohimolohkojen mantelitumakkeissa (1) ja käsitellään aivokuoren aivosaaressa (2).

Teorian mukaan ne tunteet, joita jokainen valintatilanne saa aikaan, arvioidaan otsalohkojen vmPFC:ssä (3).

Se vaihtoehto, joka aiheuttaa tyydyttävimmän tunteen, saa etusijan aivoissa ja laskee tulevan valinnan perustan.

Elliotin ongelma piili kyvyttömyydessä tehdä päätöksiä. Hän saattoi pohtia koko iltapäivän, pitäisikö asiakirjat järjestää päivämäärän, koon vai numeroinnin mukaan.

Elliot ei osannut myöskään päättää, kenen kanssa hän olisi tekemisissä ja solmisi sopimuksia. Kun hän lopulta onnistui tekemään päätöksen, valinta oli usein hänen kannaltaan huono.

Antonio Damasio tutustui muihin samankaltaisiin tapauksiin. Potilailta oli poistettu sama otsalohkon osa, vmPFC eli ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori.

Alue osallistuu tunnereaktioiden säätelyyn.

Koska Elliot ja hänen kohtalotoverinsa olivat muuttuneet leikkauksen jälkeen tunteettomammiksi, Damasio esitti teorian, jonka mukaan valintoja ei ole mahdollista tehdä ilman tunteita.

Jopa kaikkein yksinkertaisimpiin valintatilanteisiin sisältyy monta eri vaihtoehtoa, joita ihannetapauksessa voidaan käsitellä kiihkottomasti.

Damasion mukaan aivoilla ei ole kuitenkaan aikaa eikä henkisiä voimavaroja harkita arjen jokaista päätöstä tiukan loogisesti. Sen sijaan aivot kuvittelevat, minkä tunteen eri valinnat aiheuttavat.

Kokemukset ratkaisevat

Somaattisiksi merkeiksi kutsutut kuvitelmat perustuvat aikaisempiin kokemuksiin.

Ehkä pahoitit mielesi lapsena, kun sait syntymäpäivillä pienemmän kakunpalan kuin muut, ja siksi aivosi liittävät välittömästi muita pienemmän pesuainepakkauksen pettymykseen – harkitsematta sitä mahdollisuutta, että se voi tarjota eniten vastinetta rahalle.

Samalla tavalla aivosi yhdistävät, välittämättä todellisesta hinnasta, suurella alennuksella myytävän pakkauksen ja sen aidon villamaton, jonka sait basaarista tinkimisen jälkeen ilahduttavan halvalla.

Tehtävä B: Arvioi liikenneturmat

Pohdi ensin, pitäisikö moottoriteiden enimmäisnopeutta nostaa vai laskea. Katso sitten taulukkoa, johon on merkitty keksityn tutkimuksen tulokset: onnettomuusluvut tieosuuksilta, joiden nopeusrajoitusta oli muutettu. Tukevatko vai horjuttavatko tulokset käsitystäsi?

Ratkaisu löytyy artikkelin lopusta.

© Lotte Fredslund

Yksittäiset somaattiset merkit ovat nopeasti haettavissa muistista, ja vmPFC pystyy salamannopeasti valitsemaan parhaan tunteen.

Antonio Damasio ei väitä, että kaikki päätökset tehdään pelkästään tunteella, mutta prosessi seuloo vaihtoehtoja niin, että ilmeisen huonot valinnat karsiutuvat heti pois ja todennäköisesti hyvät päätökset nousevat esiin.

Näin niiden vaihtoehtojen määrä pienenee, joita aivot alkavat punnita loogisin perustein.

Arvio 0,1 sekunnissa

Aivojen nopeat päätökset tulevat selvästi näkyviin tavattaessa vieraita ihmisiä. Psykologi Robert Kurzban teki yhdessä yhdysvaltalaisen HurryDate-pikadeittipalvelun kanssa tutkimuksen, johon osallistui 10 000 henkilöä.

Yhden päivän aikana jokainen osallistuja tapasi 25 mahdollista partneria. Tutustumisaikaa oli aina vain kolme minuuttia.

Tutkimus paljasti kuitenkin, että henkilöt tiesivät keskimäärin jo kolmen sekunnin kuluttua, tunsivatko he vetoa partneriehdokkaaseen.

Vastaavaan päätelmään päätyi myös psykologi Alexander Todorov.

Hän pyysi 245:tä koehenkilöä katsomaan kasvokuvia 0,1:n, 0,5:n tai 1 sekunnin ajan, tai niin kauan kuin he halusivat, ja sen jälkeen arvioimaan kasvoja.

Lopputulokseksi tuli, että jo 0,1 sekunnin jälkeen kyettiin arvioimaan, kuinka luotettavia, päteviä, miellyttäviä, aggressiivisia tai viehättäviä kasvojen takana olevat henkilöt olivat. Vaikka kuvia katsottiin kauemmin, käsitykset eivät muuttuneet.

Aivot eivät taivu

Kaiken kaikkiaan aivojen on vaikea muuttaa mielipidettään.

Vuonna 2013 Dan Kahan yhdysvaltalaisesta Yalen yliopistosta esitti joukolle koehenkilöitä keksityn tutkimusaineiston, joka koski aseenkanto-oikeuden rajoittamisen vaikutuksia.

Aineistoa oli vaikea ymmärtää, joten lukujen tarkastelun sijasta koehenkilöiden aivot käyttivät oikotietä ja päättelivät nopeasti, että faktat tukivat heidän omaa käsitystään – myös siinä tapauksessa, että tiedot muutettiin sopimaan juuri vastakkaiseen näkemykseen.

Monet tutkimukset vihjaavat, että pieni DLPFC-niminen alue, joka sijaitsee otsalohkojen oikeassa ylälaidassa, on avainasemassa silloin, kun jo olemassa oleva tieto tai vakaumus on ristiriidassa loogisen päättelyn kanssa.

Neurologi Vinod Goel kanadalaisesta Yorkin yliopistosta kuvasi koehenkilöiden aivoja, kun he lukivat sellaista argumentaatioketjua kuin ”omenat ovat punaisia hedelmiä; punaiset hedelmät ovat myrkyllisiä; omenat ovat myrkyllisiä”. Vaikka siinä oli tolkkua, se soti tervettä järkeä vastaan.

Väitteet, jotka eivät ole sopusoinnussa kokemuksen kanssa, aiheuttavat konfliktin aivoissa ja aktivoivat DLPFC:n, joka yrittää selvittää, miten asia oikeasti on.

Tehtävä C: Kuka saa alkoholia?

Sinut lähetetään ravintolaan, joka tarjoilee AINOASTAAN omenamehua tai votkaa, varmistamaan, että alle 18-vuotiaat EIVÄT saa votkaa. Saat heti selville vain joko asiakkaiden iän tai heidän juomansa. Ketkä neljästä asiakkaasta tarkastat sääntöjen rikkomisen varalta?

Ratkaisu löytyy artikkelin lopusta.

© Lotte Fredslund

Aivojen taipumus tarrautua ensimmäiseen, tunnepitoiseen mielijohteeseen hankaloittaa keskustelukumppanin vakuuttamista. Tätä aivojen ominaisuutta on kuitenkin mahdollista käyttää omaksi eduksi. Esimerkiksi hienot diagrammit herättävät luottamusta. Professori Brian Wansink yhdysvaltalaisesta Cornellin yliopistosta hyödynsi tätä tutkimuksessa, johon osallistuneiden 61 opiskelijan tuli muodostaa mielipide flunssalääkkeestä.

Puolelle koehenkilöistä esitettiin keksittyjä tutkimustuloksia yksinkertaisena taulukkona. Se vakuutti 68 prosenttia heistä. Kun samoja lukuja havainnollistettiin upealla kaaviolla, peräti 97 prosenttia uskoi, että lääke tepsii. Wansinkin mukaan esitystapa vahvisti mielikuvaa siitä, että tutkimustulos lepäsi vahvalla tieteellisellä pohjalla.

Kun seuraavan kerran antaudut keskusteluun tai lähdet ostamaan pesuainetta, mieti hetki, toimitko loogisesti ja harkitusti vai annatko tunteiden viedä.

Ratkaisut:

Tehtävä A: Käännä 8 ja sininen kortti.
11:n värillä ei ole väliä, koska sääntö koskee parillisia lukuja. Punaisen kortin arvolla ei ole merkitystä, sillä säännön mukaan punainen kortti voi olla parillinen tai pariton. Sen sijaan kahdeksikon taustan PITÄÄ olla punainen, sillä se on parillinen. Sininen kortti taas EI saa olla parillinen, koska se olisi siinä tapauksessa punainen.

Tehtävä B: Riippuu siitä...
Halusitpa muuttaa nopeusrajoitusta kummalla tavalla tahansa, katsoit todennäköisesti tutkimuksen PUOLTAVAN käsitystäsi. Tulos tarkoittaa kuitenkin, että turmat YLEISTYVÄT, kun nopeutta LASKETAAN. Lukuja on vaikea ymmärtää ilman tilastomatematiikan taitoja. Siksi aivoilla on taipumus päästää itsensä helpolla ja kiirehtiä valitsemaan se vaihtoehto, joka sopii olemassa olevaan käsitykseen ja odotuksiin.

Tehtävä C: Tarkasta 16-vuotias ja votkanjuoja.
Tehtävä on samankaltainen kuin A mutta sitä helpompi ratkaista, koska loogista päättelyä auttaa tunneperäinen ikään ja alkoholiin liittyvä tietämys. 41-vuotias voi hyvin juoda votkaa, ja omenamehua juova voi nauttia sitä iästä riippumatta. Sen sijaan 16-vuotias EI saa juoda votkaa ja votkanjuojan PITÄÄ olla ainakin 18-vuotias.

Lue myös:

Muisti

Treenaa aivojasi: Muisti

13 minuuttia
Elimistö

Kasvavatko nenä ja korvat koko elämän?

2 minuuttia
Aivot

Lisäsormi vaatii erityiset aivot

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota