Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Optisk illusion

Elämäsi on yhtä harhaa

Avaa silmäsi, ja katso ympärillesi. Saatat luulla näkeväsi todellisuuden, mutta viimeaikaisten tutkimusten mukaan koet hallusinaation – vaihtoehtoisen todellisuuden, jonka aivosi ovat luoneet pystyäkseen vastaamaan arkipäivän haasteisiin.

Katso hetki alla olevaa mekon kuvaa. Minkä värinen mekko on?

Ehkä tunnistat kuvan, sillä sitä katsottiin verkossa vuonna 2015 miljoonia kertoja ja mekko jakoi katsojien mielipiteitä.

Optisk illusion
© Cecilia Bleasdale

Noin kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että mekko on valkoinen ja kultaraitainen, kun taas loput näkivät mekon sinisenä ja mustaraitaisena.

Mekon omistaja ilmoitti enemmistön erehtyneen. Kuinka noin suuri määrä ihmisiä voi sekoittaa valkoisen ja sinisen – kaksi väriä, jotka eivät edes muistuta toisiaan?

Kysymys sai tutkijat sukeltamaan syvälle mekon katsojien aivoihin. Heidän kokeidensa tulokset tukevat uutta teoriaa, josta käytetään nimitystä prediktiivinen koodaus eli ennakoiva luokittelu. Teoria paljastaa, että aisteihin ei ole pohjimmiltaan luottamista.

Ennakoivan luokittelun mukaan ne ärsykkeet, jotka silmät, korvat ja muut aistimet ottavat vastaan, tuottavat vain pienen osan ympäristöä koskevasta kokemuksesta. Loppuosan aivot luovat itse hallittuna hallusinaationa.

Aivot korvaavat aistiärsykkeitä

Ennakoivan luokittelun teoriassa on lyhyesti sanottuna kyse siitä, että aivot vertautuvat paremmin kristallipalloon kuin tietokoneeseen.

Aivot eivät elä menneisyydessä eivätkä nykyisyydessä, vaan ne yrittävät aina olla askeleen edellä. Ne siis koettavat ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, ja siten varmistaa mahdollisuutensa tehdä oikeita päätöksiä hetkessä.

Teorian mukaan aivot vertaavat jatkuvaa ärsykevirtaa aikaisempiin kokemuksiin ja luovat tällä tavalla sellaisen mallin maailmasta, jollaiseksi ne sen käsittävät.

Aivot eivät siis luota sokeasti aisteihin, vaan ne muodostavat oman maailmankuvan. Asia kävi hyvin ilmi, kun biologi Lara Schlaffke vuonna 2015 analysoi perusteellisesti raidallista mekkoa – tai pikemminkin sen katsojia.

Biologi kuvasi 28 koehenkilön aivotoimintaa ja kartoitti ensisijaisesti hermojen aktiivisuutta sinä aikana, kun he katselivat mekon sinisiä ja mustia värisävyjä erikseen.

Koehenkilöiden aivotoiminnassa ei tällöin esiintynyt yksilöllistä vaihtelua, mutta tilanne muuttui päinvastaiseksi, kun he näkivät molemmat värit vierekkäin mekon alkuperäisessä kuvassa.

Näköaisti havaitsee värit oikein, mutta aivot eivät hyväksy niitä.

Uudessa tilanteessa aivotoiminta vilkastui rajusti puolella koehenkilöistä neljällä alueella, ja juuri nämä ihmiset tulkitsivat mekon värit virheellisesti valkoiseksi ja kullankeltaiseksi.

Mekkoa katsottaessa ankarasti työskennelleitä aivojen osia olivat esimerkiksi prefrontaalinen aivokuori, joka sijaitsee alimpana otsalohkossa ja osallistuu tarkkaavuuden säätelyyn, ja päälakilohko, joka auttaa tekemään päätöksen, kun ollaan kahden vaiheilla.

Lara Schlaffke päätteli tutkimustuloksista, että näköaisti ilmeisesti havaitsee värit oikein, siis sinisen ja mustan, mutta joidenkin aivot eivät pysty hyväksymään tätä havaintoa ja muuttavat värejä niin, että tajunta päätyy pitämään niitä valkoisena ja kullankeltaisena.

Aamuihminen näkee valkoista

Psykologi Pascal Wallisch esitti vuonna 2017 mahdollisen selityksen sille, että aivot puuttuvat voimakkaasti aistiärsykkeiden tulkintaan.

Verkossa toteutetun tutkimuksen yli 13 000:ta osallistujaa pyydettiin tunnistamaan mekon värit ja arvioimaan, millaisissa valaistusolosuhteissa mekko oli valokuvattu. Esiin tuli selvä riippuvuussuhde.

Niistä henkilöistä, joiden mielestä kuva oli otettu luonnonvalossa, peräti 72 prosenttia piti mekon värejä virheellisesti valkoisena ja kullankeltaisena.

Samaan arviointivirheeseen sortui sen sijaan vain 49 prosenttia niistä henkilöistä, joiden mielestä kuva oli otettu keinovalaistuksessa.

Optisk illusion

Jotkut ihmiset katsovat mekkoa ja ajattelevat, että kuva on otettu keinovalossa (vasemman kuvan oikea puoli). He näkevät mekon sinisenä ja mustana. Toiset ajattelevat, että kuva on otettu luonnonvalossa, varjossa (oikean kuvan oikea puoli). He pitävät mekkoa valkoisena ja kullankeltaisena.

© Shutterstock & Lotte Fredslund

Silmät välittävät tietoa katselukohteen väristä rekisteröimällä siitä saapuvan valon aallonpituuden. Siksi sillä, millaisessa valoympäristössä esine nähdään, on suuri merkitys värihavainnolle.

Saadakseen selville, miksi näkemykset kuvauspaikalla vallinneista valaistusolosuhteista poikkesivat, Pascal Wallisch tiedusteli osallistujilta, milloin he yleensä menevät nukkumaan.

Kävi ilmi, että ne henkilöt, jotka aistivat mekon värit valkoiseksi ja kullankeltaiseksi, olivat enimmäkseen aamuvirkkuja, jotka olivat tottuneet katsomaan maailmaa päivänvalossa.

Luonnonvalosta iso osa on sinistä, joten tyypillisellä aamuihmisellä voi olla taipumus jättää sininen valo huomiotta aistiärsykkeitä värittäessään. Siksi aivot muuttavat mekon päävärin sinisestä valkoiseksi.

Lara Schlaffken aivokuvauksia vasten tarkasteltuna vaikuttaa siltä, että aamuvirkkujen aivotoiminta korvaa silmien välittämää sinistä ja mustaa koskevaa tietoa päivänvalon suosimisen vuoksi.

Aivot harhaisina

Aivot eivät puutu vain värien havainnoimiseen. Ne voivat luoda kokonaisia kuvia pienen aistiärsykemäärän pohjalta.

Kuvitellaan esimerkiksi, että katselet ulos sateen kastelemasta ikkunasta. Lasin lukuisat pisarat taittavat valoa ja luovat vääristyneen kuvan ruudun takana olevasta ympäristöstä.

Saatat nähdä olennon, jolla on viisi jalkaa ja oudonmallinen pää. Havainnossa ei ole mitään järkeä, mutta aivosi yrittävät löytää sille sopivan luokan.

Paras luokitteluvaihtoehto on koira, ja aivot muuttavat salamannopeasti tulkintaa: näet koiran. Aivot toisin sanoen luovat kuvan koirasta, jota et tosiasiassa näe.

Hjerne

Otsalohko määrää todellisuuden

Näkökeskus pyrkii tulkitsemaan kumppanisi kasvonilmeet. Otsalohkolla on kuitenkin toiset aikeet. Se korvaa silmien välittämät tiedot ja päättää yksinvaltaisesti, näetkö hymyn vai et.

Shutterstock
Hjerne

Näkökeskus aistii ilon

Näet sateen kastelemasta ikkunasta kumppanisi saapuvan kotiin. Näköärsykkeet kulkevat näkökeskukseen. Se lähettää viestin edelleen hermosoluverkkoon, joka analysoi kuvan. Verkko arvioi, mikä kasvonilme kätkeytyy epäselvään kuvaan, ja päätyy hillittyyn hymyyn.

Shutterstock
Hjerne

Muisti pelkää vihaa

Aivokuoressa piilee aikaisemman riidan muisto, johon sisältyy kuva suutuspäissään töihin lähtevästä kumppanista. Otsalohkon hermoverkko tulkitsee kumppanin luonteenlaatua koskevien kokemusten perusteella hänen olevan nyt vihainen.

Shutterstock
Hjerne

Aivot tekevät kompromissin

Aistiärsykeanalyysin tulos ja mieliala-arvio välittyvät etuaivojen verkkoon, joka määrittää eräänlaisen keskiarvon. Se vastaa mahdollisimman suurella todennäköisyydellä kumppanin kasvonilmettä. Siksi pidät kasvonilmettä neutraalina.

Shutterstock

Aivojen kyky luoda kuvia – tai ääniä ja hajuja – puutteellisista ärsykkeistä muistuttaa niiden kykyä tuottaa hallusinaatioita eli aistiharhoja. Psykologi Amanda McCleery selvitti vuonna 2018 kummankinlaisten aivotoimintojen välisiä yhteyksiä.

McCleery pyysi 30:tä koehenkilöä kuuntelemaan sarjan ääniä, jotka eivät loppua kohti enää noudattaneet totuttua kaavaa ja siten hälyttivät ennakoivan luokittelun takana olevan hermoverkon. Samanaikaisesti koehenkilöiden aivotoiminta kartoitettiin.

Hoksaa aivojesi harhautus

Aivot huijaavat, ja niiden huiputus on helposti paljastettavissa. Katso alla olevia kuvia, ja pane merkille, kuinka aivosi yrittävät peitota sen, mitä silmäsi näkevät.

Koeryhmän jäsenistä noin kolmasosa oli terveitä ihmisiä, kolmasosa skitsofreenikkoja, joilla ei ollut harhoja, ja kolmasosa skitsofreenikkoja, joilla oli ollut lähimenneisyydessä harhoja päänsisäisinä ääninä.

Aivotoiminnan kartoitus paljasti, että ennakoiva luokittelu toimi jollakin tavoin terveillä ihmisillä ja harhattomilla skitsofreenikoilla, kun heidän piti käsitellä odottamattomia aistiärsykkeitä.

Sen sijaan harhaisilla skitsofreenikoilla aivotoiminta oli toisenlaista. McCleery päätteli, että ennakoivaan luokitteluun liittyvät ongelmat saattavat olla harhojen perimmäinen syy.

Nautit arvaamattomuudesta

Ennakoiva luokittelu piilottaa raa’an todellisuuden sinulta, etkä ehkä koskaan kykene näkemään sinistä mekkoa oikeanvärisenä.

Useimmiten on syytä olla kiitollinen pienistä harhoista. Esimerkiksi silloin, kun istutaan porukalla iltaa ja yritetään pitää yllä keskustelua pöydän yli, vaikka musiikki pauhaa ja kaikki kailottavat.

Tällöin korvat erottavat yleensä vain osan keskustelukumppanin puheesta ja aivot täyttävät aukot arvatakseen, mitä hän sanoo. Arvaukset auttavat jatkamaan, mutta ne eivät ole täydellisiä.

Psykologi Matthew Davis pyysi vuonna 2018 koehenkilöitään lukemaan kirjoitettuja sanoja ja kuuntelemaan huonosti kuuluvia samoja tai samankaltaisia sanoja.

Tutkimuksen mukaan koehenkilöt, jotka olivat lukeneet ensin sanan ”kick”, kuulivat sanan ”pick” hyvin usein sanaksi ”kick”.

Todellisuuden ja aivojen ennakoinnin välinen ristiriita voi tuottaa nautintoa.

Kuvatessaan koehenkilöiden aivot Davis havaitsi kaavamaista hermotoimintaa silloin, kun odotukset ja todellisuudessa kuultu eivät sopineet yhteen.

Kaava, joka on yksi ennakoivan luokittelun tunnusmerkeistä, korvaa aistiärsykkeet harhalla. Se tuottaa kuitenkin myös nautintoa.

Aivojen ja musiikin tutkija Peter Vuust selvitti vuonna 2019, millaisista rytmeistä pidetään eniten.

Hän totesi, että ennustettavat rytmit, jotka eivät haasta ennakoivaa luokittelua, koetaan tylsiksi, kun taas rytmit, jotka kiihottavat aivojen verkkoa, kiehtovat kuulijoita paljon enemmän.

Paljasta aivojen huijaukset!

Jos haluat nähdä omin silmin, miten aivot huijaavat, tee tämä testi.
Hauskoja hetkiä!

Lue myös:

Elimistö

Kasvavatko nenä ja korvat koko elämän?

2 minuuttia
Muisti

Treenaa aivojasi: Muisti

13 minuuttia
Aivot

Lisäsormi vaatii erityiset aivot

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota