Alzheimerin tautia, Parkinsonin tautia ja muita neurodegeneratiivisia sairauksia yhdistää se, että tällä hetkellä niihin ei ole olemassa tehokasta hoitoa.
Syynä hoitojen puutteeseen on se, että sairaudet havaitaan vasta siinä vaiheessa, kun ne ovat edenneet niin pitkälle, että hoito ei enää auta.
Cambridgen yliopiston tutkijat ovat kuitenkin onnistuneet tunnistamaan varhaisia merkkejä aivotoiminnan häiriöistä. Merkkejä voidaan havaita jopa yhdeksän vuotta ennen kuin henkilö saa diagnoosin sairaudestaan.
Varhaisessa vaiheessa aloitettu hoito auttaa
Tutkimus, joka on julkaistu Alzheimer’s & Dementia -julkaisussa, voi merkitä sitä, että vastaisuudessa kyetään tunnistamaan ne henkilöt, jotka hyötyvät dementoivien sairauksien riskiä pienentävästä hoidosta.
Uusien hoitojen tutkimuksiin on tulosten perusteella myös helpompaa saada sopivia koehenkilöitä.
”Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi yli 50-vuotiaat ihmiset, joilla on korkea verenpaine, tai henkilöt, jotka eivät liiku riittävästi. Kun voimme aloittaa hoidon aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, voimme pienentää heidän riskiään sairastua”, selittää tutkimuksen johtaja lääkäri Nol Swaddiwudhipong Cambridgen yliopistosta lehdistötiedotteessa.
Ensimmäiset paljastavat merkit
Tutkimusmateriaali saatiin laajasta biolääketieteen UK Biobank -tietokannasta, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot puolen miljoonan 40–69-vuotiaan ihmisen perimästä ja terveydestä.
Tutkijat tarkastelivat henkilöiden terveyttä ja sairauksia monen vuoden ajalta. He tutkivat myös henkilöiden tuloksia ongelmanratkaisussa, muistitesteissä, reaktioajassa, puristusvoimassa, painonpudotuksessa ja siinä, miten monta kertaa ihmiset olivat kaatuneet.
Tiedot paljastivat, oliko henkilöillä merkkejä tulevasta sairaudesta. Ja niitä löytyi. Yhteistä kaikille henkilöille, jotka myöhemmin saivat dementoivan sairauden, oli se, että he olivat muita heikompia tehtävänratkaisussa ja heillä oli vaikeuksia muistaa numeroita.
”Tämän ei ole tarkoitus herättää turhaa huolta kaikissa niissä, joiden on vaikeaa muistaa numeroita”, korostaa Tim Rittman, tutkimusryhmässä mukana ollut Cambridgen yliopiston tutkija.
”Myös terveiden ihmisten joukossa osa selviää testistä paremmin, osa huonommin kuin muut samanikäiset. Jos itse huomaa muistissaan selvää huononemista, kannattaa ottaa yhteys lääkäriin."
Tutkimuksessa löytyi yhteisiä nimittäjiä
Alzheimerin taudin osalta tutkijat havaitsivat, että henkilöt, jotka myöhemmin sairastuivat tautiin, selvisivät muita heikommin ongelmanratkaisussa, reaktionopeudessa, numeroiden muistamisessa, tulevien tapahtumien muistamisessa sekä asioiden yhdistämisessä.
Sama havainto tehtiin henkilöistä, jotka myöhemmin sairastuivat otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvaan muistisairauteen.
Tutkijat totesivat myös, että tutkimusaineiston mukaan dementoivaan tautiin myöhemmin sairastuneet olivat kaatuneet muita useammin edeltävän 12 kuukauden kuluessa.
Yhteistä kaikille dementoituneille oli se, että tutkimuksen alkuvaiheessa heillä oli muita huonompi terveys.