Superneron älykkyysosamäärä on yli 180
Viisaudelle ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, mutta standardoitujen älykkyystestien tulokset määrittävät yksilön henkiset kyvyt niin sanottuna älykkyysosamääränä.
Älykkyyden mittaamisen isänä pidetään ranskalaista psykologia Alfred Binet?tä, joka loi 1900-luvun alussa älykkyystestin lapsia varten. Lapsen älykkyysosamäärä saatiin jakamalla henkinen ikä fyysisellä iällä ja kertomalla tulos sadalla.
Binet?n älykkyystestistä on kehitetty mitä moninaisimpia versioita eri tarkoituksiin. Muunnelmia yhdistää kuitenkin se, että niiden tulokset muodostavat normaalijakauman (Gaussin kellokäyrän), jonka keskiarvo on 100. Keskihajonta, joka on yleensä 15, 16 tai 24, vaikuttaa siihen, onko huippuälykkyyden raja 130, 132 vai 148 pistettä.
Useiden lähteiden mukaan korkeimmat luotettavasti mitatut älykkyysosamäärät asettuvat 210:n ja 230:n väliin.
Historian älykkäimmän ihmisen ÄO:ta ei tiedetä tarkkaan
Ukrainanjuutalaista sukujuurta ollut yhdysvaltalainen William James Sidis (1898–1944) saattoi olla kaikkien aikojen älykkäin ihminen. Useista testeistä huolimatta hänen älykkyysosamääräänsä ei voitu määrittää tarkasti, mutta se arvioitiin yli 250:ksi.
Sidis oli varsinainen monilahjakkuus, jonka poikkeukselliset henkiset kyvyt ilmenivät jo varhain. Hän alkoi opiskella Harvardin yliopistossa 11-vuotiaana.