ÄO - mikä on ÄO?

Mikä ÄO on?

Mikä on ÄO? Voiko harjoittelemalla saada paremman ÄO:n? Tieteen Kuvalehti sukeltaa älykkyyteen ja kertoo vastaukset.

Mikä on ÄO? Voiko harjoittelemalla saada paremman ÄO:n? Tieteen Kuvalehti sukeltaa älykkyyteen ja kertoo vastaukset.

Shutterstock

Mikä on ÄO?

ÄO on tapa mitata älykkyyttä

IQ on pistemäärä, joka perustuu tiettyjen älykkyyttä mittaavien tehtävien suorittamiseen.

ÄO-testillä mitataan ihmisen loogista päättelykykyä, muistitoimintoja, abstraktia ajattelua ja kielellistä lahjakkuutta.

Vaikka eri ÄO-testit perustuvat toisistaan poikkeaviin tehtävätyyppeihin, niille on yhteistä se, että niiden ÄO-asteikossa väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä on 100.

Lisäksi asteikko on symmetrinen niin, että yhtä suurella osalla ihmisistä älykkyysosamäärä on alle 70 ja yli 130.

Mikä on normaali ÄO?

Normaaliksi älykkyys määritellään, kun ÄO on 90–110.

Mikä on korkea ÄO?

Arvioidaan, että testattavista kolme prosenttia saa tulokseksi yli 130.

Useimpien ihmisten ÄO on 90–110, joten se on myös normaali ÄO.

William James Sidis korkein ÄO

Ukrainanjuutalaista sukujuurta ollut yhdysvaltalainen William James Sidis (1898–1944) saattoi olla kaikkien aikojen älykkäin ihminen. Sidis oli varsinainen monilahjakkuus, hän oli matemaattiinen nero ja osasi 55:tä kieltä. Useista testeistä huolimatta hänen älykkyysosamääräänsä ei voitu määrittää tarkasti, mutta sen arvioitiin olevan 250–300.

© The Sidis Archives

ÄO-asteikko ilmoittaa älykkyyden

Erilaisia ÄO-asteikkoja on monia, mutta yleisin niistä on Wechslerin älykkyysasteikko, jonka kehitti psykologi David Wechsler vuonna 1939.

Wechslerin ÄO-asteikko:

  • 130–: Nero
  • 120–129: Lahjakas
  • 110–119: Keskitasoa älykkäämpi
  • 90–109: Keskitasoa
  • 80-89: Keskitasoa heikompi
  • 70–79: Matala
  • 69 ja alle Hyvin matala

ÄO käsittää erilaisia älykkyyden osa-alueita

Jo lähes 100 vuotta sitten brittipsykologi Charles Spearman huomasi, että älykkyysmittauksissa on itua. Hän havaitsi, että jos ihminen saa hyvän tuloksen yhdenlaisessa testissä, hän mitä todennäköisimmin menestyy toisenlaisessakin, vaikka tehtävät olisivat erityyppisiä.

Spearman ajatteli asian johtuvan yleisälykkyydestä: kyvykkyydestä käyttää hyväksi omia taipumuksia. Spearman alkoi viitata yleisälykkyyteen sen englanninkielisen nimityksen (general intelligence) mukaisesti kirjaimella g. Testitulos johtuu siis paitsi niistä yksittäisistä älykkyystekijöistä, joiden varassa erilaisista tehtävistä suoriudutaan, myös kyvystä ottaa ne käyttöön.

Joustava ja kiteytynyt älykkyys

Yleisälykkyyttä pidetään usein älykkyyden ytimenä, ja muut tutkijat ovatkin yrittäneet jakaa sitä alakategorioihin.

Yleisimpiä ovat käsitteet:

  • joustava älykkyys ja
  • kiteytynyt älykkyys

Kitetyneellä älykkyydellä tarkoitetaan kykyä käyttää hyväksi olemassa olevaa tietoa ja omia kokemuksia.

Joustava älykkyys taas viittaa ihmisen yleiseen luovaan kokemuksiin pohjautuvaan tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisukykyyn.

Voiko ÄO:ta nostaa harjoittelemalla?

ÄO on geeneissä

Henkilön yleisälykkyys ja siten myös ÄO ovat pitkälti perinnöllisiä.
Kaksostutkimuksissa on havaittu, että vähintään 40 prosenttia kahden saman perheen lapsen älykkyyden eroista, johtuu perimästä.

Iän myötä perimän merkitys kasvaa, sillä nuorella iällä aivot eivät joudu niin suuriin haasteisiin kuin vanhempana, jolloin perimän tarjoama potentiaali ei pääse oikeuksiinsa.

Sitä mukaa kun aivot joutuvat yhä vaativampien tehtävien eteen, aivojen geneettisesti määrätty rakenne saa yhä suuremman roolin siinä, miten aivot selviävät haasteista.

Siten perimän vaikutus älykkyyteen voi aikuisiällä nousta jopa 80 prosenttiin.

Joustavaa älykkyyttä voi harjoittaa

Vaikka yksilön ÄO onkin suurelta osin määrätty jo ennen syntymää, psykologi Susanne Jaeggi osoitti vuonna 2008, että joustavaa älykkyyttä voi harjoittaa vahvistamalla niin kutsuttua työmuistia.

Työmuisti takaa esimerkiksi sen, että ihminen muistaa puhelinnumeron sen lyhyen ajan siitä, kun hän sen kuulee, siihen, että hän ehtii näppäillä sen puhelimeen.

Työmuistia voidaan harjoittaa niin kutsutulla dual n-back -menetelmällä. Internetissä on tarjolla erilaisia menetelmää soveltavia harjoituksia. Jaeggin ja muiden tutkijoiden tulokset osoittavat, että muistiharjoitus joka päivä 20 päivän ajan voi nostaa ÄO:ta kolmesta neljään pistettä.

Korkea ÄO antaa avaimet menestykseen

Vaikka älykkyystesteihin suhtaudutaan toisinaan epäillen, useimmat tutkijat ottavat ne vakavasti.

On nimittäin havaittu, että ihmisten älykkyys ja heidän menestymisensä elämänsä ovat yhteydessä toisiinsa.

Ihmisillä, joiden ÄO on alle 90, on viisi kertaa niin suuri riski elää köyhyydessä ja 8 kertaa niin suuri riski joutua vankilaan kuin ihmisillä, joiden ÄO on yli 110.

Useat tutkimukset ovat myös osoittaneet tiiviin yhteyden älykkyysosamäärän ja sen välillä, löytääkö yksilö hyvän työn ja pystyykö hän pitämään siitä kiinni.