Dreng spiller computer i lyst rum

Tutkijat: Pelaaminen voi kasvattaa lapsen ÄO:ta

Uudessa tutkimuksessa, jossa tarkkailtiin yli 5 000:ta yhdysvaltalaislasta, saatiin viitteitä siitä, että pelaaminen voi kehittää älykkyyttä. Paljon pelaavien lasten ÄO oli korkeampi kuin lasten, jotka pelasivat vähemmän.

Uudessa tutkimuksessa, jossa tarkkailtiin yli 5 000:ta yhdysvaltalaislasta, saatiin viitteitä siitä, että pelaaminen voi kehittää älykkyyttä. Paljon pelaavien lasten ÄO oli korkeampi kuin lasten, jotka pelasivat vähemmän.

Shutterstock

Pelaamisella on ollut epämääräinen maine. Arvostelijat ovat syyttäneet tietokonepelejä siitä, että ne turruttavat lapset väkivaltaan, ja vanhemmat ovat pelänneet, että lasten sosiaalinen elämä kärsii, kun jälkikasvu vain tuijottaa näyttöä.

Uuden tutkimuksen valossa näyttää kuitenkin siltä, että pelaaminen stimuloi ja kehittää nuorten pelaajien älykkyyttä.

Keskivertoa enemmän pelaavien lasten ÄO kohosi kahdessa vuodessa enemmän kuin vähemmän pelaavien samanikäisten lasten.

5 000 lapsen ÄO, perimä ja tavat kartoitettiin

Tutkimuksessa käytettiin yhdysvaltaltaista Adolescent Brain Cognitive Development Study -tietokantaa (ABCD-tutkimus).

Kyseessä on Yhdysvalloissa meneillään oleva tutkimus, jossa yli 10 000 lasta testataan toistuvasti, jotta saadaan tietoa lasten aivojen kehityksestä ja terveydestä.

Poika pelaa shakkia tietokoneella

Videopelit – myös muut kuin šakki – voivat stimuloida lapsen avaruudellista hahmottamista ja keskittymiskykyä, todettiin aiemmissa tutkimuksissa.

© Shutterstock

Kun tutkimus alkoi vuonna 2015, ryhmän lapset olivat joko yhdeksän tai kymmenen vuotta vanhoja. Heidän vanhemmiltaan kerättiin tuolloin taustatietoja lasten arjesta ja tavoista.

Vanhemmat ovat muun muassa vastanneet kysymyksiin ruutuajasta ja siitä, mitä ruutuajalla tehdään: katselevatko lapset filmejä, pelaavatko he vai käyttävätkö he sosiaalista mediaa.

Pelaaminen nosti ÄO:ta kahdessa vuodessa

ABCD-tutkimuksesta saatiin 5 000 lapsen ÄO-testin tulokset.

Tutkijat vertasivat tuloksia kaksi vuotta myöhemmin tehdyn uuden testin tuloksiin. Samalla tutkijat tarkastelivat sitä, miten paljon lapset olivat pelanneet testien välissä.

Pelejä paljon harrastaneiden lasten ÄO oli keskimäärin 2,5 prosenttia korkeampi kuin samanikäisten lasten, jotka eivät olleet pelanneet niin paljon.

Lasten ÄÖ-testit perustuvat erilaisiin tehtäviin, joissa testattiin lukemista, muistia, luovaa ajattelua sekä visuaalista että avaruudellista hahmottamista.

"Tuloksemme tukevat ajatusta, jonka mukaan ruutuaika ei vahingoita lapsen kongnitiivisia kykyjä, vaan pelaaminen itse asiassa voi auttaa älykkyyden kehittymistä", toteaa Torkel Klingberg.

Klingberg on aivotutkija Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa. Hän oli mukana uuden tutkimuksen tutkijaryhmässä.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu muitakin pelaamisen tuomia etuja, kuten itsekontrolli ja järjestelmällisyys, keskittymiskyky sekä eläinten kunnioittaminen.

Tutkijat eivät vielä ole varmoja yhteydestä

ABCD-tutkimuksessa lapsille tehdään sekä magneettikuvaus että geneettisiä testejä, joten uuden tutkimuksen tekijöillä on ollut käytössään myös nämä tiedot. ABCD-tutkimuksessa kartoitettiin myös vanhempien tulot.

Tutkijat ovat kuitenkin hyvin varovaisia johtopäätelmissään. He toteavat, että 5 000 lasta on varsin pieni ryhmä yleisien yhteyksien selvittämiseen.

Tutkijat eivät myöskään erotelleet, millä laitteella lapset pelasivat: puhelimella, tabletilla, konsolilla vai tietokoneella. Kaikki laitteet olivat tutkimuksessa yhtenä ryhmänä, joten tulokset voivat antaa väärän kuvan, tutkijat toteavat.

Ennen kuin ruutuajan ja korkeamman ÄO:n yhteyttä voidaan pitää varmana, tarvitaan tutkijoiden mukaan useampia ja laajempia tutkimuksia.