On kahdenlaista älykkyyttä: joustavaa ja kiteytynyttä. Klassiset älykkyystestit mittaavat joustavaa älykkyyttä, joka ilmenee yleisenä tiedon- ja ongelmanratkaisukykynä. Kiteytynyt älykkyys on sen sijaan ajan mittaan kertynyttä tietoa, taitoa ja kokemusta.
Joustava älykkyys saavuttaa huippunsa noin 30–40 vuoden iässä. Kiteytyneen älykkyyden huippukohta ajoittuu 60. ikävuoden paikkeille.
Älykkyysosamäärä muuttuu yksilöllisesti, ja vaihtelu on suurinta nuoruusvuosina.
Aivot kehittyvät aikuisikään asti
Brittiläisessä tutkimuksessa määritettiin 33 teini-ikäisen ÄO kirjallisilla ja suullisilla tehtävillä.
Kun nuoret testattiin uudelleen neljä vuotta myöhemmin, suullisten tehtävien tulos oli muuttunut 39 prosentilla ja kirjallisten tehtävien tulos 21 prosentilla heistä. Osalla koehenkilöistä ÄO:ssa oli tapahtunut yli 20 pisteen muutos – eikä suinkaan aina älykkäämpään suuntaan.
Aivokuvaukset paljastivat, että vaihtelu liittyi aivojen rakenteelliseen kehitykseen. Esimerkiksi suullisista tehtävistä selviytymiseen vaikutti puhuttaessa aktivoituvan liikeaivokuoren vasemman puolen rakenne.
Tutkimuksen keskeiseksi päätelmäksi tuli, että nuorten ÄO vaihtelee aivojen jatkuvan kehittymisen takia.
