Jos sinussa on hieman sohvaperunan vikaa, istut mielelläsi tuijottaen eteesi ja kierrät kuntosalin sisäänkäynnin kaukaa, asiasi voivat olla aika hyvin.
Florida Gulf Coast -yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan laiskuudella ja korkealla älykkyydellä saattaa olla yhteys.
Älykkäät sietävät tylsyyttä
Tutkimus, joka julkaistiin Journal of Health Psychology -tiedelehdessä vuonna 2015, viittaa siihen, että henkilöt, jotka mielellään ajattelevat paljon ja ratkovat vaikeita ongelmia, ovat fyysisesti huomattavasti vähemmän aktiivisia kuin henkilöt, jotka eivät ole niin kiinnostuneita pohdinnoista ja ongelmanratkaisusta.
Tutkijoiden mukaan tämä saattaa johtua siitä, että hyvin älykkäät ihmiset eivät ole kovin herkkiä pitkästymään, eivätkä he siksi tarvitse fyysistä rasitusta tylsyyden karkottamiseksi.
Tutkijoiden väittämää tukee 1990-luvulla julkaistu tutkimus, joka osoittaa, että henkilöt, jotka eivät pohdi maailman menoa kovin paljon, pelkäävät tylsyyttä ja pitkästymistä.
Tutkimus: Aivot on ehkä koodattu laiskotteluun
Monet haluaisivat liikkua entistä enemmän. Kuitenkin Maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimukset osoittavat, että kaikkiaan 23 prosenttia maailman aikuisväestöstä viettää hyvin epäaktiivista elämää. Teini-ikäisten (11–17-vuotiaiden) fyysinen epäaktiivuus oli jopa 81 prosenttia. Vuonna 2018 Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijat esittivät mahdollisen selityksen: ihmisen aivot on koodattu laiskuuteen energian säästämiseksi ja hengissä selviytymisen takaamiseksi.
Tutkijat laittoivat ryhmän nuoria aikuisia tietokoneen näytön eteen ja antoivat kullekin oman avattaren. Näytöllä näkyi piirroksia fyysisestä aktiivisuudesta ja fyysisestä laiskottelusta. Koehenkilöiden oli määrä siirtää avattarensa niin nopeasti kuin mahdollista pois kuvasta, jossa oli fyysisesti laiska ihminen, siihen kuvaan, jossa oli fyysisesti aktiivinen ihminen. Ja sen jälkeen uudelleen toiseen kuvaan. Kokeen aikana elektrodit mittasivat koehenkilöiden aivotoimintaa.
Koe osoitti, että osallistujat olivat nopeampia siirtämään avattarensa fyysisesti aktiiviseen kuvaan kuin fyysisesti laiskaan kuvaan. Mittaukset osoittivat kuitenkin, että juuri tämä järjestys vaati osallistujilta enemmmän aivotoimintaa kuin vastakkainen järjestys.
Tutkimusta johtaneen Matthieu Boisgontierin mukaan selitystä pitää etsiä ihmisen menneisyydestä.
"Energian säästäminen on ollut ratkaisevaa ihmisen selviytymiselle. Energian säästäminen pakotti meidät tehostamaan ravinnonhankintaa, suojapaikan etsintää ja parinmuodostusta," Boisgontier selittää.
Kokeessa mitattiin fyysistä aktiivisuutta
Yhdysvaltalaistutkimuksessa tutkijat tekivät 60 koehenkilölle persoonallisuustestin ja jakoivat heidät kahteen ryhmään: "ajattelijoihin" ja "ei-ajattelijoihin”. Sen jälkeen koehenkilöiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin viikon ajan.
Tutkijaryhmä korostaa kuitenkin, että koehenkilöiden pienen lukumäärän vuoksi tulosten varmistamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.