5 älykkyysluuloa: ”Miehillä on parempi matikkapää”

LUULO 1: ”Älykkyys periytyy vanhemmilta.”

Onko lapsi syntyessään tyhjä taulu, johon älykkyys piirtyy ajan mittaan, vai onko hänellä synnynnäistä lahjakkuutta? Siitä, kuinka asia on, ei ole enää epäilystäkään.

Tutkimalla sisarusten ja etenkin kaksosten älykkyyttä on saatu selville, että suuri osa siitä on perinnöllistä. Sisarusten älykkyydessä on yleensä vain pieniä eroja, vaikka he olisivat varttuneet hyvin erilaisissa kasvuympäristöissä.

Arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia älykkyydestä on perinnöllistä. On myös tunnistettu älykkyyteen liittyviä geenejä, joista monet säätelevät solujen kasvua sikiön aivoissa.

Perintötekijät eivät kuitenkaan ratkaise kaikkea. Älyä voi kehittää aivoja haastavilla tehtävillä.

Laaja tutkimus vihjaa, että älykkyyosamäärä voi nousta viisi pistettä jokaista opiskeluvuotta kohti. Vaikka eniten vaikutusta näyttää olevan nuorena harjoitetuilla opinnoilla, opiskelemalla voi pitää hoksottimet kunnossa koko elämän ajan.

LUULO 1 ON: OSAKSI TOTTA.

LUULO 2: ”Laiskat ovat tyhmiä.”

Laiskuutta pidetään yleensä paheena. Laiskat ihmiset saattavat vaikuttaa veteliltä ja välinpitämättömiltä – ja vähän yksinkertaisilta. Vaikutelma voi kuitenkin pettää, osoittaa yhdysvaltalainen tutkimus.

Kyselyyn osallistuneiden opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta seurattiin viikon ajan. Kävi ilmi, että laiskottelijat viihdyttivät mielellään itseään älyllisillä haasteilla. Ja tunnetusti pohdiskelu ja ongelmanratkaisu vaativat hyvää henkistä suorituskykyä.

Laiskuus voi siis johtua halusta syventyä pohtimaan niitä ongelmia, joita kohdataan arjessa.

Lorvailun puolesta puhuu sekin, että esimerkiksi päiväunien nukkuminen vaikuttaa edullisesti aivojen toimintaan. Ne työskentelevät tutkitusti paremmin illalla, jos päivällä on otettu nokoset.

On kuitenkin selvää, että ihmisellä, joka liikkuu vähän eikä harrasta mitään, on suurempi riski sairastua aivorappeumatautiin. On siis parasta panna silloin tällöin töpinäksi, jos haluaa säilyttää terävän pään ja hyvän muistin.

LUULO 2 ON: TARUA.

LUULO 3: ”Aivojen koolla ei ole väliä.”

Hyvä uutinen isopäisille: useissa tutkimuksissa on todettu, että iso pää voi tarkoittaa paitsi sitä, että sen sisällä on suuret aivot, myös sitä, että älykkyysosamäärä on tavallista korkeampi. Mahdollisena selityksenä pidetään sitä, että kookkaat aivot toimivat tehokkaammin, koska niissä on enemmän hermosoluja.

Yleisestä säännöstä on kuitenkin poikkeuksia. Valtaosa tutkijoista pitää esimerkiksi naisia ja miehiä yhtä älykkäinä, vaikka miehillä on suuremmat aivot. On esitetty, että naiset korvaavat pienemmän aivosolumäärän muun muassa vahvemmilla aivopuoliskojen välisillä yhteyksillä.

Aivojen lopullinen koko riippuu paljolti perimästä, mutta on selvinnyt, että lapsi voi saada jopa kymmenen prosenttia suuremmat aivot, jos hänen älyllistä kehitystään tuetaan aktiivisesti 6. ikävuoteen asti. Myös liikunnan on todettu voivan edistää aivojen kasvua.

LUULO 3 ON: TARUA.

LUULO 4: ”ÄO kuvaa hyvin älykkyyttä.”

Klassinen älykkyystesti mittaa yleisälykkyyttä muun muassa kuviopäättelytehtävien avulla. Melkein 70 prosentilla testitulos sijoittuu 85:n ja 115:n haarukkaan. He ovat määritelmän mukaan normaaliälyisiä.

Älykkyyttä on vaikea mitata, eivätkä älykkyystestit ole kaikin osin optimaalisia. On epäilty, että menestykseen voivat vaikuttaa jännittämisen ja motivaation puutteen lisäksi esimerkiksi kulttuuritausta ja koulutus.

Lisäksi osa tutkijoista katsoo, että esimerkiksi sellaiset kyvyt kuin sosiaaliset taidot ja musiikin taju kuuluvat älykkyyteen. Klassinen älykkyystesti ei mittaa niitä lainkaan.

Kaiken kaikkiaan ollaan kuitenkin yleisesti sitä mieltä, että ÄO on käyttökelpoinen mittari monessa yhteydessä. Sen on myös todettu heijastavan yksilön menestymismahdollisuuksia. Esimerkiksi pistettä korkeamman älykkyysosamäärän on todettu kasvattavan tuloja keskimäärin 2,4 prosenttia.

LUULO 4 ON: OSAKSI TOTTA.

LUULO 5: ”Miehillä on parempi matikkapää.”

Miehillä on 23 miljardia hermosolua aivokuoressaan. Naisilla niitä on 19 miljardia. Aivoista on löydetty muitakin sukupuolten välisiä rakenne-eroja. Onko niillä kuitenkaan vaikutusta älykkyyteen?

Vuonna 2017 julkaistussa laajassa tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että miesten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 3,75 pistettä korkeampi kuin naisten. Jo aiemmin on saatu näyttöä siitä, että miehet hahmottavat tilaa naisia paremmin ja naiset ovat kielellisesti miehiä lahjakkaampia.

Osa tutkijoista on kyseenalaistanut sukupuolten väliset älykkyyserot. Nykytiedon valossa näyttääkin siltä, että esimerkiksi käsitys miesten suuremmasta taipumuksesta matemaattiseen ajatteluun on hataralla pohjalla.

Kun Yhdysvalloissa analysoitiin seitsemän miljoonan lukiolaisen koulumenestys, tyttöjen ja poikien todettiin pärjäävän matematiikassa yhtä hyvin.

Joissakin tutkimuksissa on kuitenkin todettu poikien selviytyvän tietyistä tehtävistä vähän tyttöjä paremmin, mutta tuloksista tuskin voi tehdä luotettavia päätelmiä sukupuolten välisistä älykkyyseroista.

On saatu selville, että naiset alisuoriutuvat kokeissa, jos heille sanotaan miesten olevan parempia matematiikassa. Toisin sanoen naiset menestyvät kykyjään huonommin uskottelun vuoksi.

Lisäksi on todettu, että vanhemmat ja opettajat tukevat usein enemmän poikia kuin tyttöjä matematiikassa.

Uskoa miesten parempaan matikkapäähän ja muuhunkin älylliseen ylivertaisuuteen voi vahvistaa myös se, että miehet arvioivat usein älykkyytensä yläkanttiin. Naiset taas mielellään väheksyvät omia kykyjään.

LUULO 5 ON: ENIMMÄKSEEN TARUA.