3 tieteellistä neuvoa: Syö itsesi fiksummaksi
Voiko sinustakin tulla itse Einstein vain panostamalla oikeanlaiseen ruokaan? Onko niin kutsuttua aivoruokaa edes olemassa? Etsimme vastausta tieteen maailmasta.
Ajattelepa, jos voisitkin parantaa älykkyysosamäärääsi, matemaattisia taitojasi ja keskittymistäsi pelkästään kiinnittämällä huomiota siihen, mitä pistät suuhusi.
Tuollaisia vaikutuksia lupailevat 'aivoruuat' ja 'Einstein-maidot' ovat elintarviketeollisuudessa tämän hetken kuuma peruna. Eri elintarvikkeiden vaikutuksista aivotoimintaan on kuitenkin tähän mennessä saatu melko vähän tieteellisiä todisteita.
On kuitenkin olemassa monta helppoa konstia, joilla pystyt antamaan aivoillesi mahdollisimman hyvät eväät. Me löysimme kolme tieteellisesti todistettua, aivoystävällistä ravintoneuvoa joihin ei tarvita nälkävuoden mittaista ostoslistaa.
1. Muista syödä vihannekset
Aivot ovat harmaansävyinen elin, joka käyttää kokoonsa nähden paljon enemmän energiaa kuin muut elimet.
Vaikka aivot muodostavat vain 2–3 prosenttia ihmisen painosta, ne kuluttavat peräti viidenneksen päivittäisestä energiansaannista.
Eikä siinä vielä kaikki. Aivot ovat energian suhteen todella nirsoja, sillä ne käyttävät lähes pelkkää glukoosia ja kelpuuttavat muut polttoaineet vain hätätapauksessa.
Siksi sokeritasapainon säilyttäminen pitkin päivää on tärkeä asia, ja se onnistuu syömällä riittävästi hitaita hiilihydraatteja, joita saa hedelmistä, vihanneksista ja viljatuotteista.
2. Syö monta pientä ateriaa
Vakaa verensokeri on olennainen seikka sille, että aivoilla riittää polttoainetta säilyttää ajatus kirkkaana ja ratkoa ongelmia.
Englantilaisen Aston Universityn ravitsemus- ja käyttäytymistieteilijä Michael Green sanoo, että aivot toimivat parhaiten silloin, kun verenkierrossa on noin 25 grammaa glukoosia eli suunnilleen yhden banaanin sisältämän sokerin verran.
Siksi Green ja muutkin ravitsemustieteilijät suosittelevat vaihtamaan isot, raskaat ateriat moneen pieneen siten, että ateriaväli asettuu kolmeen neljään tuntiin.
3. Tunne rasvasi
Rasva on aivoille elintärkeää, mutta rasvan laatu ei todellakaan ole yhdentekevä asia.
Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että rotat, jotka ovat viikkojen ajan ahtaneet itseensä niin kutsuttuja tyydyttyneitä rasvahappoja – joita on esimerkiksi voissa, lihassa ja juustossa – saavat aivojensa hippokampukseen pahoja vaurioita. Kyseinen alue on tärkeä esimerkiksi muistin kannalta.
Lontoolaisen University of Roehamptonin tutkija Leigh Gibson varoittaakin kyseisten rasvatyyppien vaaroista.
”Paljon tyydyttyneitä rasvoja syövillä ihmisillä on suuri riski kärsiä kognitiivisia vaurioita”, sanoo Gibson livesciencelle.