Useimmat meistä haluaisivat olla hieman älykkäämpiä kuin muut ja esittelisivät varmasti mielellään loistavia tuloksiaan ÄO-testeissä.
Älykkäiden ihmisten kadehtiminen ei ehkä kuitenkaan kannata.
Hyvin voideltuun aivokoneistoon liittyy nimittäin koko joukko yllättäviä haittapuolia. Olemme koonneet tähän osan niistä.
1. Huolestut asioista muita enemmän
Mikä on elämän tarkoitus? Olinko liian tyly työkaverilleni tänään? Ja syököhän meidän perhe riittävästi kasviksia?
Älykkäillä ihmisillä on usein erityinen kyky pohtia kaikenlaisia asioita, kuten ihmisen olemassaoloon tai jonkin ruokalajin sisältämään väriainemäärään liittyviä kysymyksiä.
Vuonna 2015 julkaistu tutkimus osoitti, että niin kutsuttu verbaalinen älykkyys liittyy taipumukseen huolestua kaikesta mahdollisesta ja jäädä märehtimään menneitä tapahtumia.
Tutkijat havaitsivat lisäksi heikon yhteyden korkean älykkyyden ja lisääntyneen ahdistumis- ja masentumisriskin välillä.
2. Aliarvioit omia kykyjäsi
Videolla kerrotaan lisää Dunningin-Krugerin-ilmiöstä.
"Mitä enemmän tiedät, sitä paremmin tiedät, että et tiedä", sanotaan. Ja sanonnassa taitaa olla vinha perä.
Kuuluisassa tutkimuksessa, jonka tekivät yhdysvaltalaiset psykologit Justin Kruger ja David Dunning vuonna 1999, todettiin, että mitä alhaisempi ihmisten älykkyysosamäärä on, sitä suurempi taipumus heillä on yliarvioida omia kykyjään, ja päinvastoin.
Ilmiötä on myöhemmin alettu kutsua Dunningin–Krugerin-ilmiöksi.
Tutkimuksessa psykologit laittoivat koehenkilöt testiin ja testin jälkeen henkilöiden piti arvioida, moneenko kysymykseen he olivat vastanneet oikein.
Kävi ilmi, että ne, joiden kokeen pistemäärä oli alhaisimman neljäsosan joukossa, yliarvioivat oikeiden vastaustensa osuutta 50 prosentilla.
Toisaalta ne, joiden pistemäärä kuului parhaaseen neljäsosaan, aliarvioivat oikeiden vastaustensa määrän.
3. Häiriinnyt herkästi melusta
Muhkea maiskutus, jylisevä moottori ja näppäimistön äänet.
Maailma on täynnä melua, ja metelissä eläminen voi olla erityisen haastavaa, jos olet hyvin älykäs.
Northwesternin yliopiston tutkimuksessa todettiin, että koehenkilöt, joiden luova älykkyys oli korkea, häiriintyivät kaikenlaisista äänistä eniten.
Yksi tutkijoiden antamista selityksistä ilmiölle oli se, että luovat ihmiset aistivat maailmaa herkästi kaikilla aisteilla eivätkä voi sulkea tavallisten ihmisten tavoin ärsykkeitä pois.