Älykkyys – Älykkyyden eri muodot

Älykkyys on laaja käsite

Perinteisesti älykkyydellä tarkoitetaan kykyä ymmärtää. Se on edelleenkin osa älykkyyden määritelmää, mutta älykkyyteen kuuluu myös paljon muita kykyjä. Ihmisen aivot omaksuvat uutta tietoa, ne osaavat käyttää sitä ja viestiä siitä. Miten aivot siihen kykenevät, on tutkijoille edelleen mysteeri. Tutustu artikkeleihin ja lue lisää älykkyydestä.

Nerokas Tesla kärsi mielenterveysongelmista: hullu keksijä

Älykkyys

9 minuuttia

Tässä ovat älykkäimmät – ja tyhmimmät – koirarodut

Älykkyys

6 minuuttia

Aivot parhaassa terässä 35 vuoden iässä

Magnus Carlsen - Aivot parhaassa terässä kolmikymppisillä

Älykkyys

2 minuuttia

4 asiaa, joita vain älykkäät tekevät

Älykkyys

4 minuuttia

3 älykkäiden ihmisten harmia

Älykkyys

3 minuuttia

AIVOTREENI: Aloita harjoittelu nyt

Älykkyys

1 minuuttia

Älyn tutkijoilta loppuu järki

Forskerne fatter hat af vores egen intelligens

Älykkyys

26 minuuttia

TESTI: Oletko koululaista viisaampi?

Koululainen - Oletko koululaista viisaampi?

Älykkyys

1 minuuttia

Seitsemän älykkyyden muotoa

Yleinen virhe älykkyydestä puhuttaessa on se, että älykkyyttä pidetään samana kuin ihmisen tietomäärää. Älykkyys on kuitenkin yksilön intuitiivinen kyky kerätä ja käyttää tietoa, tiedon määrä on eri asia. Älykkyyttä on monenlaista, joten ei voida sanoa, että ihminen on joko älykäs tai ei ole älykäs. Kullakin ihmisellä on taipumus olla älykäs yhdellä tai usealla älykkyyden alalla. 1980-luvulla Harvardin yliopiston tutkija Howard Gardner jakoi älykkyyden seitsemään eri lajiin: