Älykkyys – Älykkyyden eri muodot

Älykkyys on laaja käsite

Perinteisesti älykkyydellä tarkoitetaan kykyä ymmärtää. Se on edelleenkin osa älykkyyden määritelmää, mutta älykkyyteen kuuluu myös paljon muita kykyjä. Ihmisen aivot omaksuvat uutta tietoa, ne osaavat käyttää sitä ja viestiä siitä. Miten aivot siihen kykenevät, on tutkijoille edelleen mysteeri. Tutustu artikkeleihin ja lue lisää älykkyydestä.

Ovatko kaksoset yhtä älykkäitä?

topbillede-tvillinger-og-klogskab - Er tvillinger lige kloge?

Älykkyys

1 minuuttia

Uusi tutkimus: Tietokonepeleillä voi olla yllättävä vaikutus lasten älykkyyteen

Älykkyys

3 minuuttia

3 älykkäiden ihmisten harmia

Älykkyys

3 minuuttia

4 asiaa, joita vain älykkäät tekevät

Älykkyys

4 minuuttia

VIHAATKO maiskutusta – se on hyvä!

Älykkyys

2 minuuttia

Nerokas Tesla kärsi mielenterveysongelmista: hullu keksijä

Älykkyys

9 minuuttia

Tässä ovat älykkäimmät – ja tyhmimmät – koirarodut

Älykkyys

6 minuuttia

Aivot parhaassa terässä 35 vuoden iässä

Magnus Carlsen - Aivot parhaassa terässä kolmikymppisillä

Älykkyys

2 minuuttia

Seitsemän älykkyyden muotoa

Yleinen virhe älykkyydestä puhuttaessa on se, että älykkyyttä pidetään samana kuin ihmisen tietomäärää. Älykkyys on kuitenkin yksilön intuitiivinen kyky kerätä ja käyttää tietoa, tiedon määrä on eri asia. Älykkyyttä on monenlaista, joten ei voida sanoa, että ihminen on joko älykäs tai ei ole älykäs. Kullakin ihmisellä on taipumus olla älykäs yhdellä tai usealla älykkyyden alalla. 1980-luvulla Harvardin yliopiston tutkija Howard Gardner jakoi älykkyyden seitsemään eri lajiin: