Aivosi voivat paljastaa osakemarkkinoiden kehityksen

Sijoittajilla on omat strategiansa

Rahaa on mahdollista sijoittaa monella eri tavalla, mutta tavallisimpia sijoituskohteita ovat osakkeet, obligaatiot ja asunnot.

Obligaatioihin sijoittaminen on melko varma tapa ansaita rahaa. Toisin sanoen riski on pieni. Myöskään voitto ei ole suuri. Osakkeista voi saada paremman tuoton, mutta riskikin on suurempi.

Osake on osuus yhtiöstä, ja kun on ostanut sen, omistaa pienen osan yhtiöstä. Osakkeiden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja se voi heilahdella rajusti ajan mittaan.

Kun sijoittajat pelkäävät esimerkiksi, että yhtiö on ajautumassa vaikeuksiin, myyjiä on enemmän kuin ostajia ja osakkeen arvo laskee nopeasti vaikkapa 40 prosenttia. Jos on sijoittanut 10 000 euroa, sijoitus on yhtäkkiä enää vain 6 000 euron arvoinen.

Markkinaheilahtelun vuoksi osakekauppaa harjoittavat ovat kehittäneet useita erilaisia ansaintastrategioita. Klassinen sijoittaja katselee tyypillisesti kauas tulevaisuuteen ja ostaa osakkeita yhtiön perusominaisuuksia, kuten liikevaihtoa ja kasvunäkymiä, koskevan tiedon pohjalta.

Jotkut sen sijaan ostavat ja myyvät osakkeita jatkuvasti ja perustavat päätöksensä siihen, kuinka kurssi on aiemmin kehittynyt päivästä päivään.

Osakemarkkinoiden kehitystä ei ole kuitenkaan yhtään helpompi ennustaa, vaikka olisi tutkinut tarkkaan kurssien aiemman kehityksen ja yhtiössä piilevän potentiaalin. Hintoihin vaikuttavat nimittäin monenlaiset tekijät politiikasta luonnonmullistuksiin – ja ne riippuvat voimakkaasti myös irrationaalisista asioista, joiden alkuperä on aivoissa.

Auringonpaiste näkyy kursseissa

Yhdysvaltalaisten Ohion valtionyliopiston ja Michiganin yliopiston tutkimusten mukaan osakkeiden hinnat nousevat yleensä enemmän aurinkoisina päivinä ja niiden tuotto pienenee usein talvikuukausina. Tutkijat uskovat, että sään vaikutus osakekauppaan liittyy sijoittajien mielialaan.

Kun aurinko paistaa, sijoittajat ovat paremmalla tuulella. Aivoissa tämä tunne yhdistyy toiveikkuuteen ja riskinottohalukkuuteen, ja siksi sijoittajat ostavat enemmän. Tämä nostaa osakkeiden hintaa.

Talvella monet sijoittajat sen sijaan kärsivät vuodenajasta johtuvasta masennuksesta ja voivat siksi olla varovaisempia. Talven kielteinen vaikutus osakemarkkinoihin tulee erityisen selvästi esiin pohjoisessa.

Eräiden muiden analyysien perusteella tiedetään, että osakekurssit voi kääntää laskuun ratkaisuottelun häviäminen jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa. Tämäkin kertoo siitä, että sijoittajien mielialalla on suuri merkitys.

Aivojen taipumus koettaa löytää hyvältä tuntuvia ratkaisuja vaikuttaa myös merkittävästi. On esimerkiksi saatu selville, että ulkomaisia sijoituksia tehdään vähän, vaikka ne olisivat edullisia. Kotimaisten osakkeiden suosiminen voi nimittäin kasvattaa riskiä.

Kun vaikkapa suomalainen sijoittaja on ostanut vain suomalaisia osakkeita, Suomen taloutta koskevalla huonolla uutisella voi olla hänelle katastrofaaliset seuraukset. Tällaista riskiä voi pienentää sijoittamalla myös ulkomaille.

Lisäksi aivoilla on taipumus reagoida voimakkaammin huonoihin kuin hyviin uutisiin, ja tälläkin asialla on suuri merkitys osakemarkkinoille.

Kun tiedostusvälineet kertovat yhtiöstä jotain kielteistä, sijoittajat ylireagoivat usein. Siksi osakkeen hinta laskee enemmän kuin sen pitäisi suhteessa yhtiön todelliseen tilaan.

Ihmisaivoilla on siis huomattava vaikutus osakemarkkinoihin – mutta itse aivoihin vaikuttavat vielä syvemmällä olevat biologiset tekijät.

Dna ohjaa osakemarkkinoita

Kaksostutkimukset ovat paljastaneet, että perimä säätelee talouspäätöksiä, joihin kuuluu myös riskinotto. Siten sillä on oma osuutensa siinä, miten sijoittajat täyttävät osakesalkkunsa. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan noin 25 prosenttia riskinottohalukkuuden vaihtelusta selittyy geneettisistä eroista.

Lisäksi mieshormoni testosteroni näyttelee tärkeää osaa. Kun tutkittiin nuorten miesten käyttäytymistä sijoituspelissä, todettiin, että ne, joilla oli korkea testosteronitaso, sijoittivat keskimäärin 12 prosenttia enemmän suurella riskillä.

On saatu näyttöä myös siitä, että miehet voittavat riskinottohalukkuudessa naiset – ilmeisesti korkeamman testosteronitasonsa takia. Sijoitusympyröissä hyvä riskinottokyky ei ole kuitenkaan aina plussaa: uhkarohkeus voi aiheuttaa kirvelevän tappion.

Tätä yhteyttä korosti Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagard finanssikriisin vanavedessä vuonna 2008. Vakavat kansainväliset rahoitusongelmat johtuivat siitä, että suuri investointipankkitoiminnastaan tunnettu yhdysvaltalaisyhtiö Lehman Brothers kaatui riskipäätöstensä takia. Lagarden mukaan tähän tilanteeseen ei olisi tultu, jos yhtiö olisi ollut nimeltään Lehman Sisters.

Lagarde katsoi, että rahoitusala ei olisi kriisiytynyt ainakaan yhtä pahasti, jos johtopaikoilla olisi ollut enemmän naisia. Tälle Lehman Sisters -oletukselle ovat sittemmin antaneet tukea useat tutkimukset.

Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahaston IMF:n vuoden 2018 julkaisussa sanotaan, että suurempi määrä naisia pankkien ja muiden rahoitusyhtiöiden ylimmässä johdossa lisäisi taloudellista vakautta.

Osa tutkimustuloksista antaa ymmärtää, että naiset toimivat epävarmoissa tilanteissa miehiä harkitsevammin. Miehillä on taipumus ottaa paineen alaisina entistä suurempia riskejä. Naiset sen sijaan toimivat juuri päinvastoin – ja estävät näin vahinkoja.

Aivot palkitsevat huonot valinnat

Sijoituspäätöksiin vaikuttavat siis mitä moninaisimmat tekijät auringonpaisteesta hormoneihin. Syynä on se, että aivojen tietyt osat reagoivat näihin tekijöihin.

Aivokuvausten ansiosta tiedetään, että mielihyväjärjestelmään kuuluva vatsanpuoleinen aivojuovio on tärkeässä osassa sijoituspäätösten tekemisessä.

Kun aivoalue aktivoituu, syntyy hyvänolon tunne. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun saa osakkeesta myyntivoittoa. Mielihyvä kannustaa jatkamaan toimintaa heti, vaikka voisi olla fiksumpaa katsoa kaikessa rauhassa, nouseeko osakkeen hinta vielä.

Vatsanpuoleinen aivojuovio reagoi jatkuvasti tekijöihin, joilla ei ole mitään tekemistä osakemarkkinoiden kanssa. Kun miehille näytettiin koetilanteessa eroottisia kuvia, aivojuovion toiminta vilkastui ja riskinottohalukkuus kasvoi. Samalla tavalla vaikuttaa ilmeisesti myös auringonpaiste.

Päinvastaisen reaktion saa aikaan aivosaari, joka liittyy sellaisiin tunteisiin kuin kipu ja epävarmuus. Juuri aivosaari panee kärsimään tappiosta niin, että sijoittaja menettää halunsa ottaa yhtä suuria riskejä.

Nykyiset tiedot sijoittajien aivotoiminnasta voivat äkkiseltään tuntua pinnallisilta, mutta viimeaikaisten tutkimusten mukaan aivokuvaukset voivat avata uusia näköaloja osakekurssien tulevaan kehitykseen.

Pää on kristallipallo

Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston aivotutkija Brian Knutson järjesti kollegoidensa kanssa vuonna 2021 kokeen, jossa osallistujien piti ensin tutustua hintojen kehittymiseen vuodesta 2015 eteenpäin ja sitten ennustaa, miten ne muuttuvat tulevaisuudessa. Porkkanana oli mahdollisuus ansaita paljon rahaa, jos arvaukset osuivat oikeaan.

Osallistujien aivotoimintaa seurattiin magneettikuvauslaitteella erityisesti kahdelta alueelta. Toinen oli mielihyväjärjestelmään kuuluvan vatsanpuoleisen aivojuovion osa, makaava tumake, toinen taas aivosaari, joka saa pelkäämään tappiota.

Osallistujien aivotoiminnan yhteiset piirteet paljastivat, että aivosaaren toiminta kiihtyi juuri ennen osakkeiden hintakehityksen käännettä. Joillakin osallistujilla vatsanpuoleisen aivojuovion aktiivisuus oli selvä merkki siitä, että osakkeen hinta oli nousemassa.

Yllättäen kaavamainen aivotoiminta eli eräänlainen aktiivisuusmalli ennusti paremmin osakkeiden hinnan kuin osallistujat itse. Toisin sanoen heidän aivonsa arvasivat kehityksen luotettavammin kuin he päättelivät.

Aivotoiminnan osumatarkkuus oli tosiasiassa parempi kuin perinteisten teknisten analyysien, joita käytetään osakemarkkinoilla riskien hallintaan ja kauppojen ajoitukseen.

Niinpä voi olla viisasta lainata magneettikuvauslaite ja katsoa omaan kristallipalloon, ennen kuin panee koko omaisuutensa peliin.