7 väitettä aivoista

Miehillä on isommat, juopottelu kutistaa niitä, ja Mozart vahvistaa niitä. Ota selvää, mikä on tarua ja mikä totta: tarkastelun kohteena on nyt ihmisen arvoituksellisin elin: aivot.

Dreamstime & Claus Lunau

MIEHET VS NAISET

Miehillä on isommat aivot kuin naisilla

TOTTA: Jos vertailu perustuu vain painoon, miehet vievät voiton. Vuonna 2014 tehdyssä laajassa tutkimuksessa päädyttiin siihen, että miesten aivot ovat keskimäärin 8–13 prosenttia suuremmat kuin naisten.

Koko ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä naisilla aivojen sisäinen viestintä pelaa paremmin kuin miehillä. Aivopuoliskot yhdistävä aivokurkiainen on naisilla paksumpi kuin miehillä. Rakenneero viittaa siihen, että naisilla aivopuoliskojen välinen työnjako ja tehtävänvaihto sujuu sutjakammin kuin miehillä.

Lisäksi on saatu näyttöä sukupuolieroista harmaan ja valkean aineen jakautumisessa. Harmaassa aineessa on hermosolujen solukeskuksia, valkeassa aineessa taas niiden viejähaarakkeita, jotka siirtävät viestejä solusta toiseen.

Toisin sanoen aivojen valkeat alueet vastaavat viestinnästä ja harmaat alueet hoitavat valvonnan. Harmaata ainetta on usein enemmän naisilla ja valkeaa miehillä.

Jotkin limbiseen järjestelmään kuuluvat aivojen osat ovat miehillä isompia kuin naisilla. Ne säätelevät muun muassa muistia, tunteita, kuten pelkoa, käyttäytymistä ja hajuaistia.

Osa tutkijoista uskoo kokoerojen juontuvan muinaisihmisten sukupuolisidonnaisista käytännöistä. Kun miehet metsästivät ja sotivat, aivojen piti käsitellä usein vaaran ja pelon tunteita.

Naisilla on kehittyneemmät etuaivot, jotka säätelevät muun muassa myötäelämistä.

MIESTEN

mantelitumakkeet ja aivoturso ovat kehittyneemmät kuin naisten. Ne säätelevät mm. muistia ja pelkoa.

Shutterstock & Oliver Larsen

NAISILLA

on kehittyneemmät etuaivot kuin miehillä. Ne osallistuvat esimerkiksi tunteiden säätelyyn ja oman käyttäytymisen hallintaan.

Shutterstock & Oliver Larsen

MIESTEN

limbinen järjestelmä on vähän suurempi kuin naisten. Siihen kuuluu osia, jotka säätelevät mm. tunteita, käyttäytymistä ja hajuaistia.

Shutterstock & Oliver Larsen

NAISILLA

on hieman isompi Brocan alue kuin miehillä. Se vastaa puheen tuottamisesta.

Shutterstock & Oliver Larsen

MIEHILLÄ

on usein enemmän valkeaa ainetta kuin naisilla. Sen välityksellä aivosolut viestivät keskenään.

Shutterstock & Oliver Larsen

NAISILLA

on usein enemmän harmaata ainetta kuin miehillä. Sillä aivot valvovat omia signaaleitaan.

Shutterstock & Oliver Larsen

AIVOPUOLISKOT

Vasen aivopuolisko järkeilee, oikea taas ajattelee luovasti

TARUA: Nobelin lääketieteen palkinnon 1981 saanut yhdysvaltalainen Roger Sperry tutki 1960-luvulla, mitä seurauksia on aivopuoliskojen välisen yhteyden katkeamisella. Yhdistävän osan, aivokurkiaisen, vahingoittuminen vaikutti Sperryn tutkimusten mukaan kykyyn suoriutua erityyppisistä tehtävistä. Tulokset tulkittiin niin, että aivopuoliskoilla on selvä työnjako ja omia vastuualueita.

Nykyaikaisten aivokuvausten, ansiosta tiedetään kuitenkin, että kaikkein helpoimpienkin ongelmien ratkaisuun osallistuu monta aivojen osaa – kummaltakin puolelta.

Nykyään aivokuori jaetaan 52:een Brodmannin alueeseen. Vaikka erillisillä rakenteilla voi olla erikoistehtäviä, jotka tekevät niistä jopa korvaamattomia, osien väliset yhteydet ja tiedonsiirron sujuvuus korostuvat henkisessä suorituskyvyssä.

Esimerkiksi älykkyyden taustalla on usean eri alueen ja niiden yhteistyön toimivuus.

Toista aivopuoliskoa ei siis voida pitää toista järkevämpänä tai luovempana.

ALKOHOLI

Alkoholin nauttiminen tappaa aivosoluja

TARUA: Kostean illanvieton jälkeen voi tuntua siltä, että aivoista on hävinnyt melkoisesti älynystyröitä, mutta tosiasiassa soluja on siellä entinen määrä.

Tähän tulokseen tultiin vuonna 1993 tanskalaistutkimuksessa, jossa selvitettiin kahden vertailuryhmän avulla, mitä tiedonsiirtoyhteyksiä vilisevälle aivokuorelle eli aivojen pintakerrokselle tapahtuu kun käytetään alkoholia.

Tanskalaistutkijat totesivat kuitenkin, että aivojen valkeat osat, jotka koostuvat pääasiassa hermosyistä, surkastuvat säännöllisen runsaan alkoholinkäytön seurauksena.

Alkoholi tuhoaa viejähaarakkeiden eristekerrosta, mistä taas seuraa, että tiedonsiirtonopeus laskee 120 metristä sekunnissa vain metriin sekunnissa. Lisäksi hermosolujen toiminta häriintyy. Vieläkään ei tiedetä täsmälleen, miten alkoholi tuhoaa eristettä.

Lisäksi alkoholista näyttää olevan haittaa aivojen muisti­keskukselle, hippokampukselle. Ilmeisesti geenivaikutuksen kautta hermosolut joutuvat tuhon omaksi. Kun korvaavia soluja ei synny, kudos surkastuu. Siksi alkoholistin muisti ei aina pelaa.

Alkoholin väärinkäyttö rei'ittää aivot

Alkoholisti

Ammottava aukko löytyi 72-vuotiaan alkoholistinaisen aivoista, kun ne kuvattiin. Normaalisti valkean aineen täyttämä aivojen osa oli tyhjää täynnä.

Kohtuukäyttäjä

Pienet ontelot kuuluvat normaaleihin aivoihin. Niin sanotuissa aivokammioissa muodostuu aivo-selkäydinnestettä, joka suojaa keskushermostoa iskuilta ja paineenvaihteluilta.

AIVOKAPASITEETTI

Vain 1/10 aivoista on käytössä

TARUA: Vaikka aivojen eri osat eivät työllisty ilmeisesti koskaan yhtä aikaa, niitä kaikkia käytetään jossain vaiheessa, ollaanpa sitten valveilla tai nukutaan. Aivoalueiden aktiivisuutta kartoitetaan radioaktiivisen sokerimerkkiaineen avulla.

Aivothan käyvät glukoosilla eli rypälesokerilla, joten PET-kuvauksessa solujen aineenvaihdunta paljastaa, mitkä aivojen osat työskentelevät aktiivisesti – paljon enemmän kuiin 10 prosenttia.

Alueiden osuus on normaalisti selvästi suurempi kuin kymmenen prosenttia.

Esimerkiksi kävely hiekkarannalla aktivoi liikeaivokuorta ja eri aistimien välittämää tietoa käsitteleviä alueita.

Retken aikanahan kuullaan, nähdään, haistetaan, tunnetaan... koska aivot tulkitsevat ärsykkeiden aiheuttamat hermoimpulssit aistien omilla vastuualueilla.

Lisäksi tilanne voi herättää ajatuksia ja muistoja muun muassa etuaivojen toiminnan ansiosta.

AIVOSOLUT

Aivot sisältävät 100 miljardia hermosolua

TARUA: Vanhojen oppikirjojen mukaan ihmisillä on keskimäärin sata miljardia aivosolua.

Ne ovat keskushermoston tärkeimpiä soluja, ja siksi niitä ympäröikin koko joukko erilaisia gliaeli hermotukisoluja, joiden tehtäviin kuuluu muun muassa solujätteiden ja haitallisten aineiden poistaminen ja hermosolujen viestinvälitystä nopeuttavan ja tehostavan eristeen tuottaminen.

Vanhaa käsitystä jouduttiin tarkistamaan, kun vuonna 2009 isotooppianalyysimenetelmällä tehty aivokudostutkimus mahdollisti entistä tarkemman laskennan.

Aivojen hermosolumääräksi määritettiin 86 miljardia, mikä on peräti 14 prosenttia vähemmän kuin vanha arvio. Eron suuruusluokan voi ehkä hahmottaa paremmin siitä, että 18 kissalla on yhteensä yhtä paljon aivosoluja.

Aivosoluilla on tukenaan 85 miljardia gliasolua. Ilman tukisoluja hermosolut tuskin suoriutuisivatkaan tehtävistään.

Uuden tiedon takana olevat tutkijat selvittivät myös hermosolujen osuutta eri aivojen osissa. Kartoituksen mukaan niiden osuuksissa on suuria eroja iso- ja pikkuaivojen sekä aivorungon välillä.

Isoaivot sisältävät eniten soluja, mutta silti vain noin viidesosa aivosoluista sijaitsee niiden alueella. Isoaivot koostuvat enimmäkseen tukisoluista – toistaiseksi tuntemattomasta syystä.

Liikkeitä säätelevät pikkuaivot pursuvat hermosoluja

  • Isoaivot (punainen)

    82 % aivojen kokonaispainosta, mutta vain 19 % kaikista aivosoluista.

  • Pikkuaivot (sininen)

    10 % aivojen kokonaispainosta, mutta peräti 80 % kaikista aivosoluista.

  • Aivorunko (keltainen)

    10 % aivojen kokonaispainosta, mutta vain 1 % kaikista aivosoluista.

MUSIIKKI

Mozartin sävellysten kuunteleminen kehittää aivoja

TOTTA JA TARUA: Vuonna 1993 järjestettiin koe, johon osallistui kaksi opiskelijaryhmää. Vain toisen ryhmän jäsenten tuli kuunnella Mozartin sävellyksiä ennen älykkyystestiä. Kun tuloksia verrattiin, todettiin, että klassista musiikkia kuunnelleiden älykkyysosamäärä oli keskimäärin kahdeksan pistettä korkeampi.

Alettiin puhua Mozart-efektistä joka ilmeni tutkimuksen mukaan välittömästi tilantajun ja kaksi- ja kolmiulotteisen hahmottamiskyvyn paranemisena.

Tutkimustulos kansantajuistettiin – ehkä tahallaan – vain vähän sinnepäin. Se tiivistettiin ajatukseksi, että musiikki tehostaa aivojen toimintaa ja tekee näin älykkäämmäksi.

Musiikin vaikutuksesta aivoihin on saatu paljonkin näyttöä. Lapsilla, jotka kuuntelevat paljon musiikkia tai opettelevat itse soittamaan, syntyy jatkuvasti uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä monille eri aivojen alueille. Muutos ilmenee keskittymis- ja oppimiskyvyn paranemisena sekä kielellisten ja motoristen taitojen kehittymisenä.

Jo 25 viikon ikäinen sikiö reagoi musiikkiin. Jos lapsi on kuullut musiikkia jo ennen syntymäänsä, hän tunnistaa sen vauvana. Tunnistus näkyy aivotoiminnassa.

Vauva muistaa kohdussa kuulemansa sävelmät. Kun raskaus on edennyt 25. viikolle, sikiö on kehittynyt niin pitkälle, että se pystyy aistimaan musiikin. Videossa nähdään noin 20 viikon vanhan sikiön magneettikuvaus.

AISTIT

Aivot ohjaavat piiloaisteja

TOTTA: Sitä mukaa kuin tiedot ihmisen ominaisuuksista karttuvat, kuva viittä perusaistia täydentävistä aistimistavoista tarkentuu.

Aivot ottavat vastaan impulsseja miljoonilta aistireseptoreilta, joita on kaikkialla kehossa. Reseptorit ovat pieniä antureita, jotka reagoivat mitä moninaisimpiin ärsykkeisiin. Ne auttavat tiedostamaan esimerkiksi kipua tuottavan paineen ja lämpötilan.

Reseptorien tehtävänä on välittää ympäristöstä ja itse elimistöstä sitä informaatiota, joka auttaa aivoja tekemään oikeita tilannearvioita ja päätöksiä.

Ihmisen ”piileviin” kykyihin kuuluu asentoaisti. Se perustuu lihaksiston, selkäytimen ja pikkuaivojen yhteistyöhön ja auttaa hallitsemaan kehoa ilman näön apua.

Asentoaisti auttaa aivoja pysymään selvillä raajojen asennosta – jopa silloin, kun liikut silmät suljettuna.

Lue myös:

Aivot

Vaihdevuodet tekevät sinusta huonomuistisen

1 minuuttia
Ihmelapsi topbillede
Älykkyys

5 ihmelasta: Näin ihmeellisiä he ovat

3 minuuttia
Aivot

Aivot eivät tunne mitään

0 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!