1. Milloin tiesit, että haluat tutkijaksi?
Olen aina ollut utelias ja kiinnostunut luonnosta. Tutkijan uralle päätin kuitenkin lähteä vasta, kun tapasin entisen mieheni, Edvardin, joka oli psykologi ja professori Norjan teknillis-luonnontieteellisessä yliopistossa.
Sitä ennen en ollut ajatellut tiedettä urana.
Lue myös:
2. Mikä on suurin inspiraation lähteesi?
Uteliaisuus ja ne hetket, kun oivallan jotain sellaista, mitä en ole ennen ymmärtänyt. Se on mahtava kokemus.
Oivallus voi tulla, kun huomaan tutkiessani jonkin yhteyden asioiden välillä tai kun keskustelen tutkimustuloksista kollegojeni kanssa.
Yksi parhaista asioista elämässäni on se, että saan työskennellä niin inspiroivassa ympäristössä.
Kuka?
3. Mikä on sinusta ihmisen suurin saavutus?
Laskeutuminen Kuun vuonna 1969 ja kaikki se tutkijoiden ja insinöörien työ, joka tarvittiin, jotta presidentti John F. Kennedyn unelma voitiin toteuttaa.
Kennedy itse sanoi, että ”emme aio mennä Kuuhun ja tehdä muita asioita siksi, että se on helppoa, vaan siksi, että se on vaikeaa”.
Vain Neil Armstrong (vasemmalla) ja Edwin “Buzz” Aldrin (oikealla) laskeutuivat Kuun pinnalle. Keskellä oleva Michael Collins jäi kiertämään Kuuta Columbia-komentomoduulissa.
Lue myös:
Lisäksi on tietysti muita huimia tieteellisiä edistysaskelia, kuten virusten käyttäytymisen selvittäminen ja rokotteiden ja antibioottien kehittäminen. Myös monet aivoissa tapahtuvat prosessit ymmärretään nyt entistä paremmin.
Lue myös:
4. Mikä on sinusta merkittävin saavutuksesi tutkijana?
Suurin ylpeyden aiheeni on tutkimuslaitos, jonka minä ja entinen mieheni, Edvard, perustimme.
Olemme yhdessä kollegojemme kanssa saavuttaneet siellä upeita tuloksia. Olemme muun muassa löytäneet kokonaan uuden aivosolu tyypin, hilasolut.
Ne ovat tärkeitä ihmisen kyvylle hahmottaa omaa sijaintiaan. Hilasolujen löytämien oli käännekohta neurotieteissä.
Lue myös:
5. Mikä on sinusta suurin kysymys, johon ei vielä ole vastausta?
Emme osaa vieläkään selittää, miksi tietyt aivojen solut ovat muita herkempiä ja tuhoutuvat helposti esimerkiksi Alzheimerin taudissa.
Lytämämme hilasolut sijaitsevat pienessä aivojen osassa, jonka nimi onentorinaalinen aivokuori. Sen solut Alzheimerin tauti tuhoaa ensimmäisinä.
Alzheimers sygdom nedbryder langsomt hjernen. Billedet viser, hvordan en normal hjerne (venstre) ser ud i forhold til hjernen hos en person med alvorlig Alzheimers (højre).
Jos pystymme löytämään keinon estää näitä soluja tuhoutumasta, voimme auttaa todella monia ihmisiä: niitä, jotka sairastuvat Alzheimerin tautiin, sekä heidän omaisiaan ja läheisiään.
Lue myös:
6. Kenen elävän tai historiallisen henkilön haluaisit tavata?
Sigmund Freudin. Hän oli itävalt lainen lääkäri, joka tutki ja analysoi keskiluokkaisten potilaiden neurooseja. Hänen työnsä loi perustan psykoanalyysin kehittämiselle 1900-luvun alussa.
Psykoanalyysin kehittämistyön ansiosta Sigmund Freudia pidetään yhtenä 1900-luvun suurimmista ja merkitysellisimmistä ajattelijoista.
Vaikka hänellä oli käytössään vain hyvin alkeelliset tutkimusvälineet, hän kehitti uraauurtavia ja kiehtovia teorioita ihmisen psyykestä.
Olisi mahtavaa päästä perehtymään kunnolla hänen ajattelutapaansa.
Lue myös:
7. Mikä tieteellinen tutkimustulos on viimeksi saanut sinut kunnolla innostumaan?
CRISPR-tekniikan kehittäminen on yksi viime vuosikymmenten suurimpia saavutuksia.
Se on geenitekniikan työkalu, jolla voidaan tarkasti ja halvalla muokata geenejä eri eliöissä – niin kasveissa kuin ihmisissäkin.
Sillä voidaan muuttaa sairauksia aiheuttavia geenejä, mutta se avaa uusia mahdollisuuksia tieteellisessä tutkimuksessa myös geeniterapian ulkopuolella.
