3 syytä: Tämän vuoksi videokokoukset rasittavat aivoja

Vievätkö videokokoukset enemmän voimia kuin fyysiset kokoukset? Et ole ainoa, joka tuntee niin. Ihmisen aivot lukevat taitavasti toisen ihmisen kasvonilmeitä, mutta virtuaalielämän pelisäännöt stressaavat sisällämme asuvaa varhaisihmistä.

Vievätkö videokokoukset enemmän voimia kuin fyysiset kokoukset? Et ole ainoa, joka tuntee niin. Ihmisen aivot lukevat taitavasti toisen ihmisen kasvonilmeitä, mutta virtuaalielämän pelisäännöt stressaavat sisällämme asuvaa varhaisihmistä.

Shutterstock

Huono yhteys, jäätynyt näyttö ja korvia raastava äänenlaatu. Koronaviruspandemia on pakottanut ihmiset kaikkialla maailmassa kommunikoimaan uudella tavalla, ja monille videokokouksista on tullut tänä keväänä olennainen osa arkea.

Jos kuulut niihin, joita videokokoukset rasittavat paljon, sinua voi helpottaa tieto, että siihen on hyvä selitys. Kun koko joukko kasvoja tuijottaa sinua näytöltä, jokainen pieni neliö haastaa aivosi.

1: Kehonkieli puuttuu

Viestintä on täynnä pieniä nonverbaalisia koodeja, joita aivot koko ajan tulkitsevat: pienet kädenliikkeet, nopeat sisäänhengitykset keskeyttämisen merkiksi, äänenkorkeuden muutokset, kasvonilmeet ja vartalon asennot.

Kun ihminen on kasvotusten toisen ihmisen kanssa, aivot havaitsevat nämä pienet merkit automaattisesti samalla, kun toinen ihminen puhuu. Puhelun aikana puolestaan aivot voivat keskittyä vain ääneen, ja jos puhuessaan myös kävelee, luovuuskin lisääntyy.

Videokokouksen aikana, jolloin näytöltä voivat näkyä monen ihmisen kasvot samaan aikaan, aivot joutuvat kuitenkin koville, toteaa työympäristöä INSEAD-kauppakorkeakoulussa tutkiva Gianpiero Petriglieri, joka selitti asiaa BBC:lle. Aivot eivät yksinkertaisesti tiedä, mihin niiden pitää keskittyä ja mistä niiden pitäisi etsiä pieniä viestejä.

Toisen ihmisten tunteiden lukeminen on monimutkainen prosessi, jossa on monta tekijää. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että kasvojen lihakset ovat tärkeässä asemassa toisen ihmisen kasvonilmeiden tulkitsemisessa.

© Oliver Larsen

Kasvot heijastavat lähimmäisten iloja ja suruja

Kun näet vihaisen ihmisen, kulmakarvojen rypistäjälihas eli corrugator supercilii aktivoituu ja vetää kulmakarvoja alaspäin.

© Oliver Larsen

Kasvot heijastavat lähimmäisten iloja ja suruja

Kun näet iloisen ihmisen, iso poskipäälihas eli zygomaticus major aktivoituu ja kiskoo suupieliä ylöspäin hymyyn.

2: Viivästyneet reaktiot ärsyttävät

Oletteko te siellä? Videokokouksen aikana kollegoiden reaktiot tulevat hitaammin kuin fyysisessä maailmassa.

Jopa pienetkin viiveet voivat ärsyttää ja vaikuttaa käsitykseesi kokouksen muista osanottajista. Näin todettiin saksalaisen Wuppertalin yliopiston tutkijoiden vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa.

Siinä havaittiin, että vain 1,2 sekunnin viive puhelu- tai videokokouksessa sai koehenkilöt tuntemaan, että kokouksen muut osallistujat olivat poissaolevia ja vähemmän ystävällisiä.

3: Omien kasvojen näkeminen stressaa

Videokokouksessa stressiä voi lisätä myös se, että siinä puhuessaan henkilö näkee omat kasvonilmeensä. Ensinnäkin webbikamera on tutkijoiden mukaan alituinen muistutus siitä, että sinua tarkkaillaan ja siksi sinun pitää myös suorittaa.

Toiseksi omien kasvonilmeiden näkeminen voi lisätä stressiä. Niin todettiin italialaistutkimuksessa, joka julkaistiin vuonna 2020.

Tutkijat havaitsivat, että kun koehenkilöt näkivät omat kasvonsa videokokouksen aikana, negatiiviset tunteet voimistuivat. Samaa ilmiötä ei havaittu, kun koehenkilöt näkivät samanlaisia kasvonilmeitä toisilla ihmisillä.

Ihmisen kasvot erottuvat helposti. Siksi aivot muistavat ja tunnistavat kasvoja helposti.

© Oliver Larsen

Kasvot uppoavat takaraivoon

Kun katsot jonkun kasvoja, silmäsi sata miljoonaa valoherkkää solua lähettävät niistä kuvan aivojen takaosan näköalueelle.

© Oliver Larsen

Aivoalue etsii silmiä ja suuta

OFA eli occipital face area takaraivolohkossa etsii näköärsykkeistä silmiä, nenää ja suuta ja arvioi, ovatko edessä kasvot.

© Oliver Larsen

Hermosolut piirtävät kartan

Ohimolohkon alaosassa on alue, jonka jokainen hermosolu reagoi tiettyyn kasvonpiirteeseen, kuten ihonväriin tai silmien etäisyyteen. Solujen kokonaisaktiviteetti luo nähdyistä kasvoista kartan, johon tallentuvat niiden pienimmätkin yksityiskohdat.

© Oliver Larsen

Aivot tallentavat kasvot

Tiedot kasvoista tallentuvat muistiin. Tässä tärkeä osuus on etenkin aivotursolla eli hippokampuksella ja otsalohkolla.