Huono yhteys, jäätynyt näyttö ja korvia raastava äänenlaatu. Koronaviruspandemia on pakottanut ihmiset kaikkialla maailmassa kommunikoimaan uudella tavalla, ja monille videokokouksista on tullut tänä keväänä olennainen osa arkea.
Jos kuulut niihin, joita videokokoukset rasittavat paljon, sinua voi helpottaa tieto, että siihen on hyvä selitys. Kun koko joukko kasvoja tuijottaa sinua näytöltä, jokainen pieni neliö haastaa aivosi.
1: Kehonkieli puuttuu
Viestintä on täynnä pieniä nonverbaalisia koodeja, joita aivot koko ajan tulkitsevat: pienet kädenliikkeet, nopeat sisäänhengitykset keskeyttämisen merkiksi, äänenkorkeuden muutokset, kasvonilmeet ja vartalon asennot.
Kun ihminen on kasvotusten toisen ihmisen kanssa, aivot havaitsevat nämä pienet merkit automaattisesti samalla, kun toinen ihminen puhuu. Puhelun aikana puolestaan aivot voivat keskittyä vain ääneen, ja jos puhuessaan myös kävelee, luovuuskin lisääntyy.
Videokokouksen aikana, jolloin näytöltä voivat näkyä monen ihmisen kasvot samaan aikaan, aivot joutuvat kuitenkin koville, toteaa työympäristöä INSEAD-kauppakorkeakoulussa tutkiva Gianpiero Petriglieri, joka selitti asiaa BBC:lle. Aivot eivät yksinkertaisesti tiedä, mihin niiden pitää keskittyä ja mistä niiden pitäisi etsiä pieniä viestejä.
Lihaksesi heijastavat muiden kasvonilmeitä
Kasvot heijastavat lähimmäisten iloja ja suruja
Kun näet vihaisen ihmisen, kulmakarvojen rypistäjälihas eli corrugator supercilii aktivoituu ja vetää kulmakarvoja alaspäin.
Kasvot heijastavat lähimmäisten iloja ja suruja
Kun näet iloisen ihmisen, iso poskipäälihas eli zygomaticus major aktivoituu ja kiskoo suupieliä ylöspäin hymyyn.
2: Viivästyneet reaktiot ärsyttävät
Oletteko te siellä? Videokokouksen aikana kollegoiden reaktiot tulevat hitaammin kuin fyysisessä maailmassa.
Jopa pienetkin viiveet voivat ärsyttää ja vaikuttaa käsitykseesi kokouksen muista osanottajista. Näin todettiin saksalaisen Wuppertalin yliopiston tutkijoiden vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa.
Siinä havaittiin, että vain 1,2 sekunnin viive puhelu- tai videokokouksessa sai koehenkilöt tuntemaan, että kokouksen muut osallistujat olivat poissaolevia ja vähemmän ystävällisiä.
3: Omien kasvojen näkeminen stressaa
Videokokouksessa stressiä voi lisätä myös se, että siinä puhuessaan henkilö näkee omat kasvonilmeensä. Ensinnäkin webbikamera on tutkijoiden mukaan alituinen muistutus siitä, että sinua tarkkaillaan ja siksi sinun pitää myös suorittaa.
Toiseksi omien kasvonilmeiden näkeminen voi lisätä stressiä. Niin todettiin italialaistutkimuksessa, joka julkaistiin vuonna 2020.
Tutkijat havaitsivat, että kun koehenkilöt näkivät omat kasvonsa videokokouksen aikana, negatiiviset tunteet voimistuivat. Samaa ilmiötä ei havaittu, kun koehenkilöt näkivät samanlaisia kasvonilmeitä toisilla ihmisillä.
Kasvot iskostuvat helposti aivoihin
Kasvot uppoavat takaraivoon
Kun katsot jonkun kasvoja, silmäsi sata miljoonaa valoherkkää solua lähettävät niistä kuvan aivojen takaosan näköalueelle.
Aivoalue etsii silmiä ja suuta
OFA eli occipital face area takaraivolohkossa etsii näköärsykkeistä silmiä, nenää ja suuta ja arvioi, ovatko edessä kasvot.
Hermosolut piirtävät kartan
Ohimolohkon alaosassa on alue, jonka jokainen hermosolu reagoi tiettyyn kasvonpiirteeseen, kuten ihonväriin tai silmien etäisyyteen. Solujen kokonaisaktiviteetti luo nähdyistä kasvoista kartan, johon tallentuvat niiden pienimmätkin yksityiskohdat.
Aivot tallentavat kasvot
Tiedot kasvoista tallentuvat muistiin. Tässä tärkeä osuus on etenkin aivotursolla eli hippokampuksella ja otsalohkolla.