Tutkijat ovat pitkään epäilleet skitsorenian olevan tavalla tai toisella periytyvä. Ratkaisevat todisteet ovat kuitenkin puuttuneet. Nyt ne on saatu laajassa tutkimuksessa.
Usean yliopiston tutkijoiden yhteenliittymä kävi kahdessa vuodessa läpi 24 000 skitsofreniaa sairastavan ja 97 000 sellaisen ihmisen tiedot, joilla ei ole skitsofreniaa. Tutkijat keskittyivät etenkin 10 geeniversioon. Eikä suinkaan syyttä suotta.
Jos henkilöllä on vaikka vain on yksi kymmenestä hiljattain havaitusta geeniversiosta, riski sairastua skitsofreniaan kasvaa 4-kertaisesta 50-kertaiseksi.
Mullistavan havainnon tutkijat tekivät tutkimalla eksomia eli sitä dna:n osaa, joka sisältää proteiinien valmistusohjeet.
Kun käytiin läpi henkilöiden sairaat eli jollain tavalla virheelliset ja terveet geenit - kullakin ihmisellä on 20 344 proteiineja koodaavaa geeniä - selvisi, että skitsofreniaa sairastavilla esiintyi tavallista yleisemmin 10 tiettyä virheellistä geeniversiota.
Skitsofrenisen aivot toimivat toisin
Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että skitsofreniaa sairastavan aivot ovat rakentuneet eri tavoin ja toimivat toisin kuin terveiden ihmisten.
Ian Ellison-Wright ja Ed Bullmore Cambridgen yliopistosta Britanniasta analysoivat vuonna 2009 kaikkiaan 42 tutkimukseen osallistuneen 2 058 skitsofreniaa sairastavan aivokuvannustulokset.
Tutkimus osoitti, että skitsofrenisilla potilailla on huomattavasti vähemmän hermoratoja otsa- ja ohimolohkoissa.
Nämä alueet ovat ratkaisevan tärkeitä näkökukkulan eli talamuksen, otsalohkon ja pihtipoimun väliselle viestinnälle sekä muun muassa otsa-, ohimo- ja päälakilohkolle.
Syy skitsofreniaa sairastavan käyttäytymiseen voi johtuakin näiden kuuden alueen välisistä viestintävirheistä. Lue lisää alta.
Skitsofreniaa sairastavan aivot
Otsalohko
Tänne keskittyvät tunne-elämään ja itsearvostukseen liittyvät toiminnot.
Skitsofreniset henkilöt käpertyvät usein itseensä ja eristäytyvät perheestä ja ystävistä.
Päälakilohko
Täällä aistiärsykkeet muokkautuvat.
Skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä voi olla aistiharhoja, jotka liittyvät ääniin, hajuihin, makuihin tai kosketukseen.
Aivojuovio
Karkeasti sanottuna täällä asuvat motivaatio ja suunnittelukyky.
Skitsofreniaa sairastava ihminen menettää usein kiinnostuksensa arkisiin puuhiin, kuten työhön tai opiskeluun.
Näkökukkula
Näkökukkula eli talamus tunnetaan aistiärsykkeiden väliasemana.
Se säätelee muun muassa todellisuuden hahmottamista, unentarvetta ja tarkkaavaisuutta.
Aivoturso
Tämä on aivojen keskeinen muistiin liittyvä osa.
Skitsofreniaa sairastavan muisti on usein heikentynyt. Etenkin lyhytaikaismuisti on alentunut, koska aivoalueiden väliset yhteydet eivät ole kunnosa.
Ohimolohko
Täällä liikkeet muodostuvat.
Skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä voi olla niin sanottuja katatonisia oireita, esimerkiksi ei-toivottuja ja hallitsemattomia liikkeitä, kuten päämäärätöntä kävelyä tai esineiden hakkaamista.
Pihtipoimu
Tarkkaavaisuuteen liittyvät toiminnot keskittyvät tänne, ja täällä myös tunteet muuttuvat käyttäytymiseksi.
Skitsofreniaa sairastavat henkilöt kärsivät pahimmassa tapauksessa harhaluuloista, jotka voivat liittyä esimerkiksi vainoamiseen.
Sairauden tulevaisuus
Kaksi niistä 10 geenistä, jotka löydettiin tutkimuksessa, ovat nimeltään GRIA3 ja GRIN2A.
Geenit koodaavat välittäjäaine glutamaatin syntymistä. Jos geeniversioiden koodissa on virhe, glutamaatin säätelyjärjestelmä aivoissa häiriintyy.
Vastaava häiriö on todettu ihmisillä, jotka ovat PCP:n eli fensyklidiinin tai ketamiinin vaikutuksen alaisena. Niiden päihdekäyttö voi aiheuttaa skitsofrenian kaltaisia oireitata.
GRIA3- ja GRIN2A-geenien merkityksen havaitseminen ja niiden tärkeä rooli glutamaatin säätelyssä merkitsee sitä, että skitsofreniaa sairastavien lääkitys voidaan nyt kohdistaa juuri tämän alueen häiriöön.
Tutkimus nosti esiin myös 30 muuta geeniversiota, jotka ovat usein yhteisiä skitsofreniaa ja autismia sairastaville. Niiden välillä saattaakin olla yhteyksiä, joista tutkimuksessa ollaan vasta päästy jyvälle.
