Aamuvireen määräävät tekijät on selvitetty
Jokainen voi itse vaikuttaa siihen, kuinka pirteänä ja levänneenä herää aamuisin. Tutkimus paljasti kolme ratkaisevaa tekijää.
Monet tuntevat heräävänsä melkein joka aamu kesken unien, kun kello soi, ja ovat pitkään tokkurassa.
Kuinka sitten on mahdollista, että joskus aamu alkaa aivan toisenlaisissa tunnelmissa? Olo tuntuu pirteältä.
Tutkimuksessa, jonka tekemiseen osallistui muun muassa Kalifornian yliopisto, analysoitiin 833 aikuisen vireystilaa. Tulokset osoittivat, että jokainen voi vaikuttaa siihen, miten päivä lähtee käyntiin. Esiin tuli kolme helppoa vaikutuskeinoa, joilla ei ole mitään tekemistä yksilöllisten perinnöllisten taipumusten kanssa.
Ratkaisun avain koostuu kolmesta osasta
Osallistujat käyttivät yli kaksi viikkoa fyysistä aktiivisuutta sekä unen määrää ja laatua seuraavaa kelloa. Lisäksi heidän piti nauttia tietynlainen aamuateria. Sitä ja aamuista ja päiväaikaista olotilaa koskevat tiedot kirjattiin muistiin. Myös verensokeria seurattiin.
Suuri osa osallistujista oli kaksosia. Näin tutkimuksessa voitiin sulkea pois perimän vaikutus aamuväsymykseen. Analyysi paljasti, että mahdollisuuksia saada hyvä lähtö päivälle parantaa kolme tekijää: riittävä määrä liikuntaa ja unta sekä oikeanlainen aamupala.
Jokaisella tekijällä on merkitystä
Tutkimuksen tekemiseen osallistunut neurotieteen tutkija Raphael Vallat Kalifornian yliopistosta korosti, että kaikki kolme tekijää vaikuttavat yhdessä ja erikseen aamuvireyteen, levänneisyyteen, mielialaan ja energisyyteen.
"Kun nukkuu tavallista pitempään, tuntee itsensä pirteämmäksi. Sama vaikutus on sillä, että harrastaa edellisenä päivänä enemmän liikuntaa. Jokainen tekijä vaikuttaa edullisesti", toteaa Vallat tiedotteessa.
Liian lyhyet yöunet kostautuvat
Huonoimmaksi aamupalavaihtoehdoksi osoittautui runsaasti sokeria sisältävä ateria. Se todettiin väsyttäväksi.
Parhaiten päivänsä saa alkamaan syömällä aamulla täysjyväviljatuotteita ja kasviksia, jotka sisältävät runsaasti hitaasti sulavia hiilihydraatteja.
Odotuksenmukaisesti unen määrällä oli suuri merkitys vireystilalle. Ne, jotka nukkuivat seitsemästä yhdeksään tuntia, tunsivat varmimmin olonsa aamulla pirteäksi ja levänneeksi.
Aine vaikuttaa väsymykseen
Vaikka melatoniini saa sisäisen kellon raksuttamaan ja kertoo, milloin on aika nukkua, se ei määrää unentarvetta. Siihen liittyy toinen aine, joka vaikuttaa valveillaoloaikana.
Aineen nimi on adenosiini, ja sitä erittyy aivoissa. Valveillaoloaikana sen määrä aivoissa kasvaa vähitellen. Kun adesoniinin määrä on huipussaan, mikä tapahtuu yleensä noin 12–16 tunnin hereillä olon jälkeen, väsymys on voimakkainta.
Adenosiinin tehtävä on varmistaa, että ihminen varmasti nukkuu. Jos ihminen on terve eikä kärsi mistään unihäiriöstä, hänen on pakko vaipua uneen tarpeen kasvaessa kyllin suureksi.
Tutkijoiden mukaan hyvä uutinen
Ei tiedetä varmasti, miksi edellispäivän fyysinen aktiivisuus vaikuttaa paljon siihen, kuinka levänneeksi itsensä aamulla tuntee.
Joka tapauksella liikunnalla – ja ilmeisesti myös pelkällä ulkoilulla – on väsyttävä ja unen laatua parantava vaikutus. Reippailu tekee yleensäkin hyvää terveydelle ja henkiselle hyvinvoinnille.
Liian vähän tai huonosti nukkuvien ihmisten on vaikea pitää yllä tarvittavaa vireystilaa esimerkiksi liikenteessä ja työpaikoilla. Asia on kiinnostava muun muassa työn tuottavuuden ja onnettomuusalttiuden näkökulmasta tarkasteltuna. Siksi tutkimustulos on arvioitu hyväksi uutiseksi: jokainen voi vaikuttaa itse siihen, kuinka levänneenä ja suorituskykyisenä aamulla herää.
"Se, millaisena aamuisin herää, on paljolti omassa vallassa, sillä se riippuu siitä, kuinka elämänsä järjestää ja nukkuu. Kenenkään ei tarvitse alistua kohtaloonsa ja antaa periksi siksi, ettei 'voi tehdä mitään perimälleen'. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa heti melko yksinkertaisilla ja helpoilla tavoilla siihen, miltä olo aamulla tuntuu", toteaa Raphael Vallat.