1. Plasebo voi olla pistos, pilleri tai vesi
Tutkijat käyttävät plaseboa mittaamaan puhdasta hoitovaikutusta eli sitä, miten potilas reagoi siihen, että häntä hoidetaan.
Lääketieteellisissä kokeissa käytetään esimerkiksi lumelääkkeitä, jotka eivät sisällä vaikuttavia aineita. Niitä annetaan puolelle tutkimukseen osallistuvista koehenkilöistä. Lumelääkkeet ovat useimmiten kalkki- tai sokeripillereitä.
Plasebolääkkeet voivat myös olla juomia, vesiruiskeita tai voiteita. Yhteistä kaikille plasebohoidoille on se, että ne eivät sisällä mitään ainetta, jolla hoidetaan itse sairautta.
2. Plasebo toimii – myös silloin kun tiedät, että se on huijausta
Plasebo on tärkeä väline silloin, kun tarkoituksena on dokumentoida, vaikuttaako uusi lääkeaine vai ei. Yleensä tutkimuksen koehenkilöt jaetaan kahteen ryhmään – toiseen ryhmään kuuluvat saavat oikeaa lääkeainetta, toiselle ryhmälle annetaan lumelääkettä.
Joissakin tutkimuksissa koehenkilöille kerrotaan, että heille annetut pillerit eivät sisällä oikeaa lääkeainetta. Lumevaikutusta voi kuitenkin esiintyä myös niissä tapauksissa.
Tutkimuksessa vertailtiin lukuisia selvityksiä placebohoidoista. Niissä 260 henkilöä, jotka kärsivät muun muassa ärtyneestä paksusuolesta, masennuksesta, selkäkivuista ja allergioista, hyötyivät plasebohoidosta, vaikka he tiesivät, että he eivät saaneet mitään lääkettä vaivaansa.
3. Lääkärit tekevät valeleikkauksia
Ajatuskin kuulostaa mielettömältä. Mutta totta se on, lääkärit suorittavat valeleikkauksia, jotta lumevaikutus voidaan sulkea pois. Plaseboleikkauksessa kirurgit leikkaavat potilaita aivan kuin he tekisivät oikean leikkauksen, mutta he eivät suorita leikkauksen tärkeintä osaa.
Tutkijat ovat esimerkiksi tutkimusta varten poranneet täysin turhia reikiä Parkinsonin taudista kärsivien potilaiden kalloon. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko aivosairautta hoitaa siirtämällä aivoihin uusia hermosoluja. Kyseessä oli hoitomenetelmä, johon aikoinaan uskottiin.
Valeleikkausten myötä hoito todettiin kuitenkin täysin hyödyttömäksi, sillä potilaat, joiden kalloon ainoastaan porattiin reikiä ja tukittiin ne taas, selviytyivät aivan yhtä hyvin kuin ne potilaat, joiden aivoihin todella siirrettiin hermosoluja.
4. Lumepillerit voivat alentaa verenpainetta
Tutkimuksissa on selvitetty, että lumevaikutus voi tehostaa monia elimistön toimintoja. Potilaat ovat muun muassa kokeneet, että plasebolääkkeet ovat auttaneet niin sydänongelmissa kuin astmassakin ja lievittäneet vaikeita kipuja.
Syynä voi olla se, että voimakas usko olon paranemiseen voi muuttaa ihmisen verenpainetta tai sydämen sykettä. Kipua lievittävän vaikutuksen lääkärit taas ovat selittäneet sillä, että elimistö tuottaa useita endorfiineja eli kipualievittäviä hormoneja, kun ihminen odottaa asioiden kääntyvän parhain päin.
Joissakin kokeissa samanlainen plasebohoito on aiheuttanut joillekin koehenkilöille verenpaineen nousua ja korkeaa sykettä, kun taas toisilla verenpaine ja syke ovat laskeneet, sillä heille oli sanottu, että pillerit rauhoittavat.
5. Lumevaikutus on yhä selvittämättä
Vaikuttamattomien pillereiden vaikutus on edelleenkin arvoitus tutkijoille, joilla on lumevaikutuksesta erilaisia teorioita.
Yhden teorian mukaan henkilö alkaa muuttaa käyttäytymistään heti, kun hänelle on muodostunut käsitys pillereiden vaikutuksesta, ja siksi hän myös saa toivomansa vaikutuksen.
Toisten mielestä taas vaikutus on itse asiassa merkki siitä, että potilaat haluavat miellyttää lääkäreitään, ja siksi he valehtelevat, että pillerit ovat helpottaneet heidän oloaan.
TED-Ed on tehnyt animaation lumevaikutuksen historiasta