Shutterstock
Kvinde sover

5 uniluuloa: Mikä on totta ja mikä tarua?

Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään, ja kaikki kaipaavat kunnon unia. Mutta miksi on tärkeää nukkua riittävästi? Ja miksi unet ovat hyödyllisiä? Nukkumiseen liittyviä luuloja on jos jonkinlaisia. Valitsimme viisi yleistä väitettä, ja teimme niille tieteellisen arvioinnin.

1. Nukuttaessa aivot lepäävät

Soevn oejenmaske
© Shutterstock

Puolesta:

Niissä nukkumisen vaiheissa, joissa ei nähdä unta, aivot käyttävät kaikkiaan 11 prosenttia vähemmän energiaa kuin valveillaoloaikana. Etenkin näköalueet huilaavat, koska niille ei välity aistitietoa ympäristöstä. Monet muutkin aistikeskukset passivoituvat. Myös ajattelun kannalta keskeiset etuaivot rauhoittuvat.

Vastaan:

Kun nähdään unta, näköalueet luovat sisäisiä kuvia ja kuluttavat yhtä paljon energiaa kuin valvetilan aikana. Useat nukkuvan ihmisen aivoalueet, kuten aivoturso ja näkökukkula, toimivat vilkkaasti. Ne säätelevät unitilaa ja muistin toimintaa.

Päätelmä:

TARUA. Eri osien aktiivisuus vaihtelee, mutta kaiken kaikkiaan toimintaa on niin paljon, ettei aivojen voida sanoa lepäävän.

2. Liian lyhyet unet voi korvata

Post-its med oejne
© Shutterstock

Puolesta:

Jos jonain yönä nukkuu liian vähän, itseään voi hyvin virkistää päiväunilla. Tunnin univajeen korvaamiseen tarvitaan kahden tunnin nukkumisjakso. Jo tunnin vajaus aiheuttaa häiriöitä hormonijärjestelmään, joka säätelee muun muassa verensokeria, ja tilanne normalisoituu vasta neljässä päivässä.

Vastaan:

Vaikka pienen univajeen voi korvata, pitkäaikaisen valvomisen ja jatkuvasti liian vähän nukkumisen haitat kasvavat vähitellen niin, etteivät satunnaiset pitemmät unet enää auta palautumaan. Terveys kärsii, koska unenpuute muuttaa muidenkin elinten kuin aivojen toimintaa.

PÄÄTELMÄ:

TOTTA. Kun nukkuu yhtenä yönä liian vähän, väsymykseen auttaa nukkuminen. Pitkäaikainen univaje on eri asia.

3. Herätyksestä on haittaa

Vaekkeur
© Shutterstock

Puolesta:

Kun herää kevyestä unesta tai unennäkövaiheesta, jotka ovat toistuvien 90 minuutin pituisten unisyklien ensimmäinen ja viimeinen jakso, tuntee olonsa virkeäksi. Kun käyttää herätystä, on olemassa vaara, että herää syvästä unesta. Sen jälkeen on tokkurainen pitkään – jopa tunteja.

Vastaan:

Syvästä unesta herääminen on vaikeaa ja epämiellyttää. Univaiheen osuus on suuri ensimmäisissä unisykleissä, ja vasta aamuyöstä kevyttä unta ja unennäköä on enemmän. Kun herätys ajoittuu unisyklin loppuun, herää helposti eikä ole unenpöpperössä.

PÄÄTELMÄ:

TOTTA. Herätyskellon soimisen jälkeen voi tuntua siltä, että on nukkunut huonosti, jos on tullut väkisin herätetyksi syvästä unesta.

4. Valvomiseen voi kuolla

Doe af soevnmangel
© Shutterstock

Puolesta:

Unettomuus ja unihäiriöt vaikuttavat haitallisesti moniin keskeisiin elintoimintoihin. Esimerkiksi aivot eivät puhdistu normaalisti jätteistä eikä immuunijärjestelmä pelaa kunnolla. Periaatteessa on siis mahdollista kuolla valvomisen takia.

Vastaan:

Muun muassa rotilla tehtyjen eläinkokeiden mukaan valvottamisesta huolimatta esiintyy nukahtelua. Vaikka koe-eläimiä estettiin nukkumasta, ne vaipuivat lyhytaikaisesti uneen. Eläimet itse asiassa nukkuivat ainakin kymmenesosan ajasta.

PÄÄTELMÄ:

TOTTA JA TARUA. Ihmisen on pakko nukkua, mutta valvomiseen ei yleensä kuolla välittömästi. Pitkäaikainen unenpuute kuitenkin horjuttaa terveyttä, joten valvomisella on hengenvaarallisia vaikutuksia.

5. Unentarve on tottumiskysymys

Kvinde straekker sig
© Shutterstock

Puolesta:

Vaikka liian lyhyiden yöunien jälkeen järki ei juokse, muisti pätkii ja puhe takkuaa, tilapäistä ongelmaa ei koeta yleensä kovin vakavaksi, sillä aivot osaavat varmistaa toimintakyvyn laskemalla vaatimustasoa. Toisin sanoen ne antavat mennä yli siitä, mistä aita on matalin.

Vastaan:

Tutkimusten mukaan 7–8 tunnin unet takaavat useimmille parhaan mahdollisen fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn. Kun ei nuku liian vähän eikä liian paljon, esimerkiksi riski lihoa tai sairastua masennukseen tai sydän- ja verisuonitauteihin pysyy pienenä. Suurta unentarvetta pidetään pahempana terveysuhkana.

Päätelmä:

TARUA. Unentarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta jokaisella on itselle parhaiten sopiva unen määrä, jota ei voi normaalisti muuttaa.

Alkeelliset eläimet ratkaisevat unen arvoituksen

Soevnens mysterium gople
© Shutterstock

Pitkään on uskottu, että unen tehtävä on huoltaa aivoja. Nyttemmin on osoitettu kokeellisesti, että sellaiset alkeelliset eliöt kuin meduusat ja polyyppieläimet nukkuvat. Näyttää siis siltä, että luonto keksi unen ennen aivoja. Tutustu unen alkuperän tutkimukseen täällä.