1: Vanhemmat voivat vaikuttaa sukupuoleen - TARUA

Noin 30 vuotta sitten yhdysvaltalainen lääkäri Landrum Shettles esitti teorian siitä, että yhdynnän ajankohdalla on ratkaiseva merkitys lapsen sukupuolelle. Hän oli väärässä. Miehen siittiösolut sisältävät joko Y- tai X- kromosomin ja naisen munasolut ainoastaan X-kromosomin.
Jos munasolun kohtaava siittiö kantaa Y-kromosomia, tuloksena on poika, ja jos X-kromosomia, syntyy tyttö. Shettlesin teorian mukaan Y-kromosomia kantavat siittiöt liikkuvat nopeammin.
Ovulaation eli munasolun irtoamisen aikaan yhdynnässä oleva pari saa siten toden näköisemmin pojan. Lisäksi Shettlesin mukaan X-kromosomia kantavat siittiöt pysyvät pitempään hengissä kohdussa. Yhdyntä 3-4 päivää ennen ovulaatiota tuottaa siten tytön.
Useissa tutkimuksissa on sittemmin selkeästi osoitettu, että yhdynnän ajankohta ei vaikuta syntyvän lapsen sukupuoleen.
Toisaalta Kanadassa Torontossa Mount Sinai -sairaalan tutkijat ovat seuranneet 1 411:tä odottavaa äitiä, ja alustavien tulosten mukaan ne, joilla on korkea verenpaine, synnyttävät useimmiten poikia. Ilmiön syytä ei tiedetä, ja asiaa tutkitaan lisää.
Uusi tutkimus: Stressaantuneet naiset saavat useammin tyttöjä
Naisilla, jotka ovat stressaantuneita hedelmöityksen aikana, on lähes kaksi kertaa niin suuri todennäköisyys saada tyttö kuin poika. Näin todetaan uudessa Granadan yliopiston tutkimuksessa.
Tutkimuksessa analysoitiin 108:n raskaana olevan naisen hiuksista näiden kortisolin (elimistön stressihormoni) taso 9 viikon ajalta ennen hedelmöittymistä. Tulos yhdistettynä psykologisiin testeihin viittasi siihen suuntaan, että kohonnut stressitaso kasvattaa merkittävästi tyttölapsen saamisen todennäköisyyttä.
Tulos on hyvin selkeä mutta sen syyt epäselvemmät.
Yhden mahdollisen teorian mukaan siittiösolut, joissa on X-kromosomi, ovat kevyempiä ja niiden on helpompi selvitä kohdunkaulan limasta hankalissa olosuhteissa. X-kromosomia kantavilla siittiöillä on siksi paremmat mahdollisuudet kuin Y-kromosomia kantavilla siittiöillä, kun naista kuormittavat vielä stressin aiheuttamat hormonaaliset lisämuutokset.
2: Sikiö maistaa, mitä äiti syö - TOTTA

Kun odottava äiti juo aamupalalla lasin tuore mehua, kohdussa oleva sikiö maistaa mehun kymmenen minuutin kuluttua.
Raskauden aikana istukka varmistaa, että hyödylliset aineet, kuten happi ja ravintoaineet, pääsevät sikiöön, mutta bakteerit ja virukset eivät pääse vahingoittamaan syntymätöntä lasta.
Odottavan äidin syömä ruoka hajoaa ruoansula tuskanavassa, ja sen ravintoaineet imeytyvät verenkiertoon. Kun veri ehtii kohtuun, makuaineet siirtyvät lapsiveteen tai sikiön verenkiertoon.
Jo neljä kuukautta vanhalla sikiöllä on kielessään makusilmuja, joilla se voi aistia, miltä lapsivesi maistuu. Tutkimusten mukaan porkkanamehua raskaana juoneiden vauvat pitävät porkkanasta. Vauvat ovat ehkä päässeet sen makuun sikiönä.
3: Raskaus kutistaa aivot - TOTTA

Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen naisesta tulee hajamielinen ja huonomuistinen – tai näin ainakin yleisesti väitetään. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että raskaus todellakin vaikuttaa naisen aivoihin.
Kansainvälinen tutkijaryhmä magneettikuvasi naisten aivoja ennen raskautta, sen aikana ja sen jälkeen. Tutkijat keskittyivät analyysissaan erityisesti harmaaseen aineeseen, jossa aivosolujen solukeskukset sijaitsevat ja joka ohjaa aivojen muiden osien toimintaa.
Tulokset osoittivat, että koehenkilöiden aivojen harmaa aine kutistui useissa kohdissa raskauden aikana.
Raskaus muuttaa aivoja viidestä kohtaa:
Raskaus muuttaa aivoja viidestä kohtaa:

Sosiaaliset kyvyt, kuten äänten tunnistaminen, sijoittuvat yläohimouurteeseen. Alueen muutos edistää äidin kykyä solmia tiivis suhde lapseen.
Etukiilaksi kutsutun alueen toiminta liittyy muistamiseen, ja sen muutokset voivat selittää sen, miksi raskaana olevien muisti heikkenee.
Useat kieleen liittyvistä alueista sijaitsevat alaotsauurteen ympärillä. Alueen muutokset voivat ilmeisesti parantaa äidin kykyä viestiä lapsensa kanssa.
Sanojen ja kasvojen tunnistamista hallitsee gyrus fusiformis -niminen alue. Sen muutokset voivat edistää äidin kykyä tulkita lapsen kieltä.
Keskiotsauurre auttaa hallitsemaan asioihin keskittymistä. Muutokset tällä alueella voivat auttaa äitejä huomioimaan lastaan paremmin.
Muun muassa muistille tärkeä aivoturso pieneni, mikä voi selittää sen, että osa naisista kokee olevansa hyvin huonomuistisia synnytyksen jälkeisenä aikana.
Lisäksi kutistumista oli havaittavissa alueilla, jotka liittyvät sosiaalisiin kykyihin ja muiden ihmisten kanssa toimimiseen. Harmaan aineen tiettyjen alueiden kutistuminen saattaa johtua siitä, että valkea aine vastaavasti kasvaa.
Valkea aine koostuu pääasiassa hermosolujen viejähaarakkeista, joiden toiminta ilmeisesti tehostuu raskauden aikana. Tuore äiti virittyy siten sopivasti havaitsemaan jälkeläisensä tarpeet.
4: Vain naiset ovat hormonien armoilla - TARUA

Naisten hormonituotanto heittää tunnetusti kuperkeikkaa, kun perheenlisäystä on tiedossa, mutta myös miesten hormonitasot muuttuvat.
Kanadalaistutkijat mittasivat prolaktiini-hormonin määrän 21 miehellä kaksi viikkoa ennen heidän lapsensa syntymää, kaksi viikkoa syntymän jälkeen ja kaksi kuukautta syntymän jälkeen. Lisäksi miehille esitettiin kysymyksiä, joilla kartoitettiin heidän lapsesta kantamansa huolen määrää.
Prolaktiinin määrä oli koholla ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. Prolaktiinia muodostuu aivolisäkkeessä, joka muun muassa ohjaa sosiaalista toimintaa.

Imetyshormonia erittyy eniten isäkonkareilla
Kun prolaktiinin määrä mitattiin ensi kertaa isäksi tulleilta ja kokeneilta isiltä, määrä oli suurin isäkonkareilla ehkä siksi, että he tiesivät lapsen kaipaavan paljon hoivaa.
Naisilla hormoni säätelee maidontuotantoa. Tutkijoiden mukaan se tekee miehet suojelevaisemmiksi ja lujittaa sidettä lapseen.
5: Alkoholi vahingoittaa sikiötä - TOTTA

Alkoholi on myrkkyä, ja kun kumoat lasillisen viiniä, useat entsyymit alkavat heti hajottaa sitä tehdäkseen siitä vaarattoman. Näitä entsyymejä ei sikiöllä vielä ole. Kun raskaana oleva nauttii alkoholia, sitä kulkeutuu verenkierron mukana istukkaan.
Koska alkoholimolekyylit ovat hyvin pieniä, istukka ei pysty suodattamaan niitä pois, vaan ne pääsevät siirty mään esteettä lapsiveteen ja sikiön verenkiertoon.
Koska sikiöltä puuttuvat alkoholia hajottavat entsyymit, alkoholi viipyy lapsivedessä ja sikiön verenkierrossa pitempään kuin aikuisen elimistössä ja se ehtii vaikuttaa kauemmin. Alkoholi vaikuttaa etenkin sikiön hermostoon haittaamalla hermosolujen jakaantumista.
Näin alkoholi vaikuttaa sikiön aivoihin

Vauvan normaalit aivot
Raskauden aikana sikiön aivot kehittyvät vähitellen hermosolujen jakaantuessa ja erikoistuessa ja niiden keskinäisten yhteyksien muodostuessa.

Vauvan vaurioituneet aivot
Pitkään jatkuva alkoholin vaikutus voi haitata hermosolujen kehitystä niin, että vauvalla on syntyessään pienet aivot ja pysyviä aivovaurioita.
Jos sikiön elimistössä on usein suuria määriä alkoholia, se voi syntyessään kärsiä sikiön alkoholioireyhtymästä, joka ilmenee muun muassa tavallista pienempinä aivoina.