1. ”Pluto on planeetta”
Jos kävit koulua ennen vuosituhannen vaihdetta, olet varmasti oppinut, että Pluto on Aurinkokunnan yhdeksäs planeetta. Ja aina vuoteen 2006 tieto pitikin paikkansa. Vaikka Plutoa ei enää luokitella planeetaksi, se ei johdu siitä, että itse taivaankappale olisi muuttunut merkittävästi.
Sen sijaan syynä on se, että Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni muutti yleiskokouksessaan vuonna 2006 planeetan määritelmää. Planeetta määritellään nykyisin kolmen ominaisuuden perusteella:
- Sen on kierrettävä Aurinkoa.
- Sen on oltava lähes pyöreä pallo.
- Sen on pystyttävä raivaamaan ratansa tyhjäksi muista kohteista.
Viimeisen kohdan vuoksi Plutoa ei nykyisin enää pidetä planeettana, koska sen radalla kiertää yhä runsaasti asteroideja.
Pluto onkin alennettu nykyisin kääpiöplaneetaksi.
Kööpenhaminassa Rosenborgin linnan edessä on Tyko Brahen patsas.
2. ”Tyko Brahe kuoli virtsarakon halkeamiseen”
”Ala mennä vessaan, ettet kuole kuin Tyko Brahe.” Tähtitieteilijän äkillisellä kuolemalla on vuosien varrella peloteltu tanskalaiskoululaiset käymään ajoissa vessassa.
Tyko Brahe ei kuitenkaan kuollut virtsarakon halkeamiseen, joka olisi johtunut siitä, että hän olisi vitkastellut ja siirtänyt vessaan menoa.
Jos henkilö yrittää pidätellä virtsaa huolimatta rakossa tuntuvista kivuista, hermosto yleensä ohittaa käskyt ja virtsa karkaa housuihin.
Rakon halkeamista on todettu hyvin päihtyneillä henkilöillä, koska alkoholi häiritsee kehon normaaleja reaktioita virtsaamistarpeeseen. Tätä tapahtuu kuitenkin äärimmäisen harvoin.
Jos rakko halkeaa, virtsa valuu vatsaonteloon. Tila on kivulias mutta ei yleensä hengenvaarallinen, koska kirurgit voivat imeä virtsan pois ja ommella rakon halkeaman umpeen.
Tuore tutkimus viittaa siihen suuntaan, että Tyko Brahe kuoli munuaisten vajaatoimintaan.
Vaikka omena varmasti inspiroi Newtonia, se ei kopsahtanut hänen päähänsä.
3. ”Newton keksi painovoiman, kun omena tipahti hänen päähänsä”
Tarina on varmasti kaikille tuttu: Isaac Newton sai painovoiman idean, kun hän istui mietiskelemässä omenapuun alla ja puusta tipahti omena hänen pääänsä.
Tarina pitää osittain paikkansa.
William Stukeleyn vuonna 1752 julkaiseman Isaac Newtonin elämäkerran mukaan Newton oli sanonut Stukeleylle, että putoava omena sai hänet pohtimaan, miksi omenat putoavat aina suoraan kohti maata.
Putoava omena on siis inspiroinut Newtonia kehittämään gravitaatioteoriaa. Sen sijaan omenan osuminen Newtonia päähän on silkkaa mielikuvituksen tuotetta.
Ennen matkapuhelimen keksimistä taskulaskin oli tärkeämpi apuväline kuin nykyisin.
4. ”Ei sinulla ole aina taskulaskinta mukanasi”
Kun opettajan oli perusteltava sitä, miksi kertotaulujen opetteluun uhrattiin niin paljon aikaa, selitys kuului usein, että taskulaskin ei olisi aina kuitenkaan mukana.
Opettajien puolustukseksi on sanottava, että matkapuhelimen keksimistä olisi ollut vaikea ennustaa.
Kiinan muuri on valtavan kokoinen nähtävyys. Se ei silti erotu avaruudesta.
5. ”Kiinan muuri näkyy Kuuhun asti”
Noin 6 000 kilometriä pitkä Kiinan muuri on vaikuttava rakennelma, joka on yhä tänä päivänä – tuhansia vuosia rakentamisensa jälkeen – melko lailla ehjä.
Se ei kuitenkaan ole niin suuri, että sen erottaisi avaruudesta paljain silmin. Siihen muuri on liian kapea ja maastoon sulautuva.
Asian vahvistaa astronautti Chris Hadfield, joka on viettänyt uransa aikana useita kuukausia Kansainvälisellä avaruusasemalla.
I've not seen the Great Wall of China from space, and neither did the Chinese astronauts. With a big enough camera lens & clear air, maybe.
— Chris Hadfield (@Cmdr_Hadfield) March 5, 2013