5 asiaa, joita et tiennyt dna:sta
Tiesitkö, että nobelisti Francis Crick käytti LSD:tä ”mietintämyssynä” – tai että muutamaan grammaan dna:ta mahtuisi koko maapallon datamäärä? Lue tästä lisää dna:n sisimmistä salaisuuksista.

Kaksoiskierteinen dna-molekyyli on erittäin tehokas tallennusväline. Pitkäksi kirjainjonoksi avattuna informaatio täyttää 109 paksua kirjaa.
1. LSD-trippi johti – ehkä – dna:n keksimiseen

1950-luvun akateemisissa piireissä Cambridgessä Englannissa oli tavallista kokeilla tajuntaa laajentavia aineita. Tutkijat ottivat esimerkiksi pieniä annoksia lysergihapon dietyyliamidia eli LSD:tä.
Francis Crick – yksi dna:n rakenteen selvittämisestä palkittu nobelisti – ilmoitti julkisesti, että hän toisinaan nautti LSD:tä tehostaakseen ajattelukykyään.
Tarinan mukaan Crick oli LSD:n vaikutuksen alaisena keksiessään, että dna:n täytyi olla kaksoiskierteinen. Ilmeisesti LSD-trippi auttoi häntä hahmottamaan ajatuksissaan dna:n rakenteen.
Crick oli jo aiemmin nähnyt kemisti Rosalind Franklinin uraauurtavan röntgendiffraktiokuvan dna-molekyylistä. Kuvasta ilmeni selvästi, että kierteitä täytyi olla kaksi. Myöhemmin Crick myönsi kuvankin auttaneen häntä.
2. Dna on maailman paras kiintolevy

Wellcome Collection -museossa Lontoossa on koko ihmisen genomi painettuna riviin valkoisia kirjoja. Pitkäksi kirjainjonoksi avattuna dna:n emäsparien – adeniinin (A), tymiinin (T), sytosiinin (C) ja guaniinin (G) – yhdistelmät täyttävät peräti 109 paksua kirjaa.
Näin paljon informaatiota on pakattuna joka ikisen solumme tumaan. Dna on niin kompaktia, että sitä ei voi erottaa edes mikroskoopilla. Se on yksinkertaisesti liian pientä.
Näin kompakti tallennusväline avaa paljon mahdollisuuksia. Vain muutamaan grammaan dna:ta voitaisiin varastoida kaikki maailman data. Kaikki kuvat, videot, arkistot ja tekstit kaikilta palvelimilta voitaisiin säilyttää petrimaljassa, jossa on muutamia millilitroja nestettä.
Haasteita tuottavat koodaus ja sen purkaminen, mutta ensimmäiset läpimurrot on jo tehty. Esimerkiksi eräs yhdysvaltalaisyritys on onnistunut tallentamaan Super Marion teeman dna:han ja sen jälkeen purkamaan ja soittamaan sen.
3. Avaruudessa leijuu julkkisten dna:ta

Kansainvälisellä avaruusasemalla ISS:llä on niin sanottu kuolemattomuusmuisti – muistikortti, jossa on digikopiot monien huomattavien henkilöiden dna-sekvensseistä.
Kun venäläinen Sojuz-raketti vuonna 2008 vei pelisuunnittelijamiljonääri Richard Garriottin avaruusasemalle, hän vei muistikortin mukanaan.
Avaruudessa säilytettäväksi oli Garriottin oman dna-sekvenssin lisäksi valittu kopio monien alansa huippujen perimästä. Joukossa olivat fyysikko Stephen Hawking, talk show -juontaja Stephen Colbert, Playboy-malli Jo Garcia ja pyöräilijä Lance Armstrong (ennen doping-tuomiota!).
Kuolemattomuusmuistikortin ideana oli säilyttää ”koodi” ihmisen rakentamiseen, jos jotain menisi täysin pieleen Maan pinnalla. Skeptikot sen sijaan pitivät sitä lähinnä julkisuustemppuna.
4. Dna on oikeakätistä

Dna rakentuu kahdesta säikeestä, jotka ovat sidoksissa toisiinsa ja kietoutuvat pitkiksi kierteiksi. Kierteiden muoto ja suunta vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten dna vuorovaikuttaa muiden molekyylien kanssa. Koska dna kiertyy tietyllä tavalla, sen sanotaan olevan oikeakätistä.
Tutkijat kutsuvat ilmiötä myös kiraliteetiksi.
Kaikella Maan elämällä – mikroskooppisista bakteereista 30-metrisiin sinivalaisiin – on oikeakätinen dna. Ja oikeakätinen dna ei sovi yhteen vasenkätisen elämän kanssa.
Yhdysvaltalainen tutkija George Church on jopa ehdottanut, että jos kaikki dna:mme käännettäisiin peilikuvaksi, tulisimme immuuneiksi kaikille viruksille ja bakteereille. Ne eivät yksinkertaisesti pystyisi vuorovaikuttamaan dna:mme kanssa.
5. Ilma on täynnä dna-hiukkasia

Meitä ympäröivä ilma on täynnä eläinten, kasvien ja ihmisten dna-pätkiä. Tämä selvisi tanskalaistutkijoille, kun he analysoivat Kööpenhaminan eläintarhan ilmaa.
Kun tutkijat asettivat eräänlaisen ”dna-imurin” okapien aitaukseen, sademetsätaloon ja ulkotiloihin eri puolille eläintarhaa, he pystyivät osoittamaan, että ilma sisälsi paljon oletettua enemmän dna:ta.
Imurin keräämien näytteiden analyyseistä paljastui 49 eläinlajin dna:ta.
Ilmasta löytyi jopa dna:ta, joka kuului vedenpinnan alla uiskenteleville miljoonakaloille.
Ilmassa leijuva dna ei kuitenkaan voi kopioitua – kyseessä ovat vain dna-pätkät, joiden avulla voidaan tunnistaa lajit.
Dna on ikään kuin tietokoneohjelma, mutta paljon, paljon edistyneempi kuin mikään tähän mennessä kehitetty software. Bill Gates