Tästä syystä halajat halausta

Koronavirus ja fyysisen etäisyyden pitäminen on merkinnyt monille ihmisille vähemmän halauksia ja ihokontakteja. Tutkimusten mukaan fyysisellä kosketuksella on kuitenkin koko joukko positiivisia vaikutuksia terveyteen.

Kvinder krammer
© Shutterstock

Niitä on kömpelöitä, toverillisia ja hyvin tunteikkaita.

Halauksia on monenlaisia eri tarkoituksiin, eivätkä kaikki ihmiset suinkaan halaa mielellään.

Nyt koronavirus on pakottanut meidät nuukailemaan halauksissa. Joten ei ole ihme, jos olet alkanut kaivata kunnon halausta.

Tutkimusten mukaan halaaminen kuitenkin vaikuttaa monella myönteisellä tavalla terveyteen ja hyvinvointiin.

1. Halaaminen tekee hyvää sydämelle

Lääkäri pitää sydäntä
© Shutterstock

Sydäntä lämmittää, kun saa kunnon halauksen, sanotaan.

Tiesitkö, että halaus ja hellä kosketus voivat myös toimia sydänlääkkeenä?

Muun muassa Pohjois-Carolinan yliopistossa Chapel Hillissä tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että jopa hyvin lyhytaikainenkin halaus vaikuttaa sydämeen myönteisesti ja ehkäisee sydänsairauksia.

Elämänkumppanin halaus ja kosketus stressaavassa tilanteessa voivat alentaa verenpainetta ja sykettä merkittävästi.

2. Halaaminen suojaa sairauksilta

Illustration af coronavirus
© Shutterstock

Yhdysvalloissa Carnegie Mellon -yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että ahkera halaaminen voi auttaa torjumaan flunssaa ja muita tartuntatauteja.

Tutkijat kysyivät yli 400 henkilöltä, kuinka monta halausta he olivat saaneet 2–3 viikon aikana. Tutkimuksessa kartoitettiin henkilöiden vastustuskykyä sairauksia vastaan.

Tuloksesta kävi ilmi, että ahkera halaaminen voi auttaa suojautumaan tartunnoilta ja lievittämään tautien oireita.

3. Halaaminen vapauttaa onnellisuusaineita

hypothalamus i hjernen

Oksitosiinia muodostuu aivojen hypotalamuksessa, väliaivojen pohjaosassa.

© Shutterstock

Tutkimukset ovat osoittaneeet, että kunnon halaus – mieluiten yli 20 sekuntia kestävä – voi saada aikaan aivoissa ilo- ja rakkaushormonipommituksen.

Aivoissa vapautuu tällöin muun muassa oksitosiinia, jota voidaankin sanoa halaushormoniksi.

Oksitosiinia muodostuu aivojen hypotalamuksessa, ja sen tiedetään vähentävän stressihormoni kortisolin määrää ja lujittavan halaavien tai muuten ihokontaktissa olevien ihmisten välistä sosiaalista suhdetta.

Miesten aivoissa on yleensä vähemmän oksitosiinia kuin naisten, ja Kalifornian yliopiston tutkimus osoittaakin, että etenkin miehille on hyötyä halattavaksi antautumisesta ja muiden halaamisesta.

Muita onnellisuusaineita, joiden erittymisen halaaminen laukaisee:

  • Serotoniini, joka lähettää viestejä hermosolujen välillä ja on keskeisessä asemassa mielialan, ruokahalun, unen ja muistin säätelyssä.
  • Dopamiini, jota syntyy aivojen palkitsemiskeskuksessa (nucleus accumbens). Dopamiini liittyy hyvänolontunteeseen.
  • Endorfiinit, joita erittyy aivoista ja selkäytimestä, lievittävät kipuja ja piristävät mielialaa.

4. Halaaminen voi lievittää kuolemanpelkoa

Kvinde med angst
© Shutterstock

Kuolemanpelko voi tarttua keneen hyvänsä, mutta erityisen paljon kuolemaa pelkäävät ihmiset, joilla on huono itsetunto.

Amsterdamin vapaan yliopiston tutkimus, joka julkaistiin Psychological Science -aikakauslehdessä vuonna 2014, osoittaa, että halaaminen ja koskettaminen voivat lievittää kuolemanpelkoa henkilöillä, joilla on huono itsetunto.

Tutkimusjohtaja Sander Koolin mukaan jopa kevyt ja lyhyt kosketus riittää.