Äly ehti leiskua luppoajalla
Bernin patenttiviraston hakemuskäsittelijänä Einsteinilla oli työn lomassa aikaa ajatella suuria. Tuloksena oli oivalluksia, jotka muuttivat maailmankuvan, tosin vasta viiveellä. Aluksi toiset tutkijatkaan eivät tuntuneet syttyvän hänen teorioistaan.
Kun muut lapset juoksentelivat pitkin pihoja pallon perässä tai hippasilla, eräs hintelä tummatukkainen poika mieluummin istua kyhjötti nenä kirjassa. Sukulaiseltaan hän oli saanut kutsumanimen Serkku Tylsimys.
Albert Einstein, joka tuolloin asui perheensä kanssa Saksassa Münchenissä, sai pilkkanimen todennäköisesti siksi, että hän mieluummin pohdiskeli, luki ja soitti viulua kuin peuhasi pihalla.
Albert Einstein ja hänen kaksi vuotta nuorempi sisarensa Maja.
Koulussa Albert oli syrjään vetäytyvä hikipinko, joka sai kymppejä melkein kaikissa aineissa. Vapaa-aikanaankin hän syventyi oppikirjoihin, joita hänen vanhempansa hankkivat hänen tiedonjanonsa tyydyttämiseksi.
Visa: Testaa tietosi Albert Einsteinista
Albert oli erityisen innostunut luonnontieteistä. Kiinnostus syttyi jo viisivuotiaana, kun isä antoi sairasvuoteessa olleelle Albertille ajankuluksi kompassin. Poika oli haltioissaan nähdessään, miten isän magnetismiksi kutsuma voima sai kompassin neulan kääntymään kerta kerran jälkeen samaan suuntaan.
Vuonna 1895 tuolloin 16-vuotias Einstein osallistui Zürichin teknillisen korkeakoulun pääsykokeisiin. Tie yhteen Keski-Euroopan arvostetuimmista yliopistoista tyssäsi tuolloin kokeen kirjallisuuden ja yhteiskuntatiedon osioon.
Infografiikka: Tätä et tiennyt Albert Einsteinista
Töissä ehtii ajatella suuria
Vastoinkäyminen ei lannistanut kunnianhimoista nuorukaista. Hän yritti uudestaan seuraavana vuonna. Silloin opiskelupaikka irtosi, ja jo vuonna 1900 Einsteinilla oli yliopistotutkinto fysiikassa ja matematiikassa.
Tutkintotodistuksella ei kuitenkaan ollut suurtakaan arvoa työmarkkinoilla. Einstein haki turhaan opetustehtäviä monesta yliopistosta ja joutui elättämään itsensä vakuutusmyyjänä ja tekemällä opettajan sijaisuuksia. Yksi syy työllistymisvaikeuksiin oli Einsteinin juutalainen tausta. Tuohon aikaan juutalaisvastaisuus oli Euroopassa kovassa nousussa.
Viisivuotiaana Albert Einstein innostui tieteestä ja varsinkin magnetismista saatuaan isältään lahjaksi kompassin.
Einstein oli jatkuvasti rahapulassa, ja itsetunto oli koetuksella. Eräässä kirjeessä perheelleen hän totesi masentuneena, että ”olisi parempi, että en olisi syntynyt ollenkaan”. Työelämän epäonnen vastapainoksi Einsteinilla oli kuitenkin kosolti menestystä seuraelämässä.
Tylsäksi haukutusta ujosta ja sisäänpäin kääntyneestä lukutoukasta oli kasvanut sanavalmis ja flirttaileva nuorimies. Naisten kerrotaan olleen heikkoina kaunispiirteiseen Albertiin, jolla oli ilmeikkäät silmät. Einstein itse tosin katseli sillä silmällä vain yhtä naista: opiskelutoveriaan Mileva Maricia, joka oli hänen laillaan innostunut fysiikasta, matematiikasta ja musiikista.
Mileva Maric oli Einsteinin ensimmäinen vaimo. Kuva: Getty Images
Toimeentulovaikeuksiin tuli pieni helpotus, kun ystävän isä auttoi Einsteinia saamaan hakemuskäsittelijän paikan Bernin patenttivirastosta. Tuolloin 23-vuotias fyysikko oli innoissaan ja alkoi paiskia töitä tarmokkaasti.
Pian Einstein huomasi, että hän sai päivän työt hoidettua muutamassa tunnissa. Loput päivästä hän työskenteli ”teoreettisen fysiikan osastolla”, kuten Einstein kutsui pohdiskelujaan.
Työpaikalla Einstein pääsi siis jalostamaan niitä ajatuksia, jotka olivat mietityttäneet häntä jo vuosia. Vähitellen työpöydän laatikko alkoi pursuilla tieteellisiä kirjoituksia, joissa Einstein teki selkoa aivoituksistaan.
Pitkillä päänsisäisillä tutkimusmatkoillaan Einstein tuli vakuuttuneeksi siitä, että koko fysiikka piti ajatella aivan uudesta näkökulmasta. Hän lähti selvittämään muun muassa kysymyksiä atomin rakenteesta, valon ominaisuuksista, ajan ja avaruuden luonteesta ja energian ja massan välisestä suhteesta.
Fysiikan suuria kysymyksiä aprikoidessaan Einstein vaipui tilaan, jossa ympäristö menetti merkityksensä. Usein matkalla töistä kotiin hän oli niin uppoutunut ajatuksiinsa, että hän tuli kävelleeksi kauas kaupungin ulkopuolelle ennen kuin havahtui taas todellisuuteen.
Einsteinilla tieto kulki valtatietä
Alkuperäisnauhoite, jolla Einstein esittelee kaavan: E=mc2
Einstein itse kuvaili olleensa noina hetkinä psykologisessa kriisissä, mutta todennäköisesti hänen aivonsa vain kävivät ylikierroksilla ratkoessaan fysiikan ongelmia. Vuonna 1905 Einstein julkaisi aivotyönsä tulokset neljänä artikkelina, joista jokainen oli aikansa fysiikan tutkimuksen näkökulmasta mullistava. Yksi niistä käsitteli erityistä suhteellisuusteoriaa, jota Einstein myöhemmin laajensi ja josta tuli tieteen kulmakivi. Tiedemaailma syttyi hitaasti.
Kesä ehti muuttua talveksi, ennen kuin kukaan reagoi. Lopulta yksi aikakauden kuuluisimmista tutkijoista, saksalaisfyysikko Max Planck kehui kirjoituksia ja totesi, että varsinkin suhteellisuusteoria ”herätti heti suurta mielenkiintoa”.
Lue seuraava luku: Läpimurto – Einstein kaareutti avaruuden (HUOM! Sinun pitää kirjautua Tieteen Kuvalehden sivustoon, jotta voit lukea seuraavan luvun.)
Einsteinin ÄO:ta ei koskaan mitattu, mutta arvioidaan, että hänen älykkyykosamääränsä oli noin 160. Oletko SINÄ tehnyt ÄO-testin? Tee Tieteen Kuvalehden ILMAINEN ÄO-testi ja katso, miten sinun ÄO:si suhteutuu Einsteinin älykkyysosamäärään.