Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Mitä tapahtuu, jos minuun osuu protonisäde?

Reikäinen juusto tai laserveitsellä leikattu makkara. Siltä näyttäisit, jos osuisit Cernin hiukkastörmäyttimen LHC:n (Large Hadron Collider) tuottaman protonisäteen tielle.

CERN

Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen Cernin hiukkastörmäyttimen LHC:n (Large Hadron Collider) tuottaman protonisäteen energiamäärä on hyvin suuri.

Toisaalta säde on myös hyvin kapea. Jos säde osuisi paikallaan seisovaan ihmiseen, se tekisi häneen reiän, sillä se tuhoaisi kaikki solut, joihin se osuisi.

Jos taas ihminen kulkisi protonisäteen poikki, säde leikkaisi hänet kahtia kuin valomiekka Tähtien sota -elokuvissa.

© Shutterstock

Protonisäde tekee hyvää ja pahaa kuten radioaktiivisuus

Protonisäteellä on samoja ominaisuuksia kuin radioaktiivisella säteilyllä. Sitä käytetään mm. syöpähoidossa. Isot annokset ovat haitaksi.

Protonisäteen tekemä reikä ruumiissa ei välttämättä ole kuitenkaan hengenvaarallinen. Neuvostotutkija Anatoli Bugorski osui vuonna 1978 protonisäteen tielle. Vastoin lääkärien odotuksia hän selvisi hengissä eivätkä hänen älylliset kykynsä heikentyneet. Bugorskin kasvojen vasen puoli kuitenkin halvaantui.

Lue lisää Bugorskin traagisesta onnettomuudesta tästä.

Vuonna 1978 Anatoli Bugorski teki väitöskirjatutkimustaan hiukkasfysiikasta, kun hän huomasi vian U-70-hiukkaskiihdyttimessä.

Bugorskin etsiessä vikaa hänen päänsä osui hiukkassäteen tielle.

U-70 oli vuonna 1978 maailman voimakkain hiukkaskiihdytin. Sen säteen energiamäärä oli 70 gigaelektronivolttia. Nyt LHC:n protoni­säteen energiamäärä on lähes satakertainen.

© Shutterstock

Bugorski on kuvaillut nähneensä ”valon, joka oli kirkkaampi kuin tuhat aurinkoa”.

Nykyään Bugorskilla on päässään kalju kohta siinä, mihin säde osui, ja hänen toinen korvansa on kuuro.

Toinen puoli kasvoista on hermovaurioiden halvaannuttama: siihen ei synny ryppyä, joten se näyttää nuoremmalta kuin toinen puoli. Hänellä on myös lievä epilepsia.

Lue myös:

Jaksollinen järjestelmä

ETÄKOULU: Näin alkuaineet ovat syntyneet

5 minuuttia
Fysiikka

Marie Curie raivasi naisille tietä tiedemaailmaan

11 minuuttia
Fysiikka

Parapähkinät ovat radioaktiivisia

3 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota