Fysiikka

Mikä on suurin luku, jolla on nimi?

Miten suuria lukuja tutkijat käyttävät, ja voiko niitä ylipäänsä ymmärtää?

© Shutterstock
Julkaistu 08.08.23
Teksti: Jens E. Matthiesen

Luvuista tulee nopeasti niin suuria, että meidän on vaikea ymmärtää niitä. Tuhannet ovat vielä hallittavissa, miljoonatkin voi jotenkin ymmärtää, mutta siitä eteenpäin alkaa olla vaikeaa.

Tieteessä on kuitenkin käytettävä suuria lukuja todellisuuden kuvaamiseen. Esimerkiksi Linnunradan tähtien määrään tarvitaan miljardeja ja ihmisen elimistön solujen määrään biljoonia.

Biljoona on 1012 eli ykkönen ja 12 nollaa. Biljardi on 1015, eli kolme nollaa lisää biljoonaan. Tässä nimiluettelossa suurin luku on sentiljoona eli 10600, siinä on ykkönen ja 600 nollaa.

Kuitenkin jo 10100 – eli googol – alkaa olla sitä kokoluokkaa, että luvun ymmärtäminen on vaikeaa. Googol on esimerkiksi enemmän kuin alkeishiukkasten määrä universumissa. Se on siis yksi suurimmista asioista, joiden ilmaisemiseen tarvitaan luku.

Luku ei mahdu universumiin

Googoliakin kauempana todellisuudesta on luku, jonka nimi on googolplex, 10googol, eli 10 potenssiin googol. Ja puhumattakaan googolplexianista, joka on 10googolplex.

Matemaattisissa todistuksissa esiintyy joskus vielä suurempia lukuja. Esimerkiksi Grahamin luku on niin suuri, että maailmankaikkeudessa ei ole tarpeeksi tilaa sen kirjoittamiseen numeroina – ei edes silloin, jos sen jokainen numero olisi niin sanotun Planckin pituuden mittainen. Planckin pituus on lyhin matka, jota voidaan käyttää fysiikan laskuissa.

Onko isoissa luvuissa järkeä?

  • Miljardit (109): Linnunradassa on 200 miljardia tähteä.
  • Biljoonat (1012): Elimistössäsi on noin 100 biljoonaa solua.
  • Triljoonat (1018): Maassa on 7,5 triljoonaa hiekanjyvää.
  • Kvadriljoonat (1024): Vesilasissa on 20 kvadriljoonaa atomia.