Merkillisin yhdisteistä on H2O (vesi), jonka oikeastaan pitäisi huoneenlämmössä esiintyä kaasumaisessa muodossa ja joka – toisin kuin useimmat muut aineet – laajenee kylmetessään.
Nämä ominaisuudet johtuvat vesimolekyylien vetyatomien erityisistä kemiallisista sidoksista, jotka saavat kylmät vesimolekyylit laajenemaan.
Mihin vetyä käytetään?
Vetyä on pitkään käytetty hyödyksi muun muassa teollisuudessa, rakettimoottoreissa ja kuumailmapalloissa. Tulevaisuudessa vedyllä arvellaan olevan vielä paljon enemmän merkitystä, esimerkiksi energiantuotannossa.
Vety ei itsessään ole energianlähde, mutta se kantaa hyvin energiaa. Elektrolyysissä voidaan sähkövirran avulla hajottaa vettä vedyksi ja hapeksi. Tällöin sähkön energia varastoituu vetymolekyyleihin.
Energia voi kuitenkin vapautua uudelleen esimerkiksi polttokennoissa, missä vety muuttuu vedeksi ja sähköksi. Tätä periaatetta hyödynnetään esimerkiksi vetyautoissa.
Vetyautoa kuljettaa sähkömoottori, joka saa virtaa akun sijaan polttokennosta. Vetyauto on ympäristöystävällinen vaihtoehto tavallisille autoille, jotka kulkevat fossiilisilla polttoaineilla ja tuottavat CO2-päästöjä.
Katso videopätkä vedystä