Ikiliikkuja jää haaveeksi
Onko ns. ikiliikkujan rakentaminen mahdollista? Miksi sen toteuttamisessa ei ole vielä onnistuttu?
Perpetuum mobile eli ikiliikkuja oli etenkin keski-ajalla ja uuden ajan alussa eläneiden keksijöiden kiinnostuksen kohteena. Vaikka sen rakentaminen ei onnistunutkaan, heidän hankkeitaan ei voida pitää turhina, sillä he saivat kokeilujensa yhteydessä monia luonnontieteellisiä oivalluksia, jotka edistivät erityisesti fysiikan kehittymistä. Ikiliikkujalla tarkoitetaan laitetta, joka yksinkertaisimmillaan tekisi mekaanista työtä enemmän kuin mitä siihen tuotu energia edellyttäisi. Tällainen ns. ensimmäisen lajin ikiliikkuja on nykyisen käsityksen mukaan mahdoton, koska se rikkoisi energian säilymisen lakia, jonka mukaan energiaa voidaan ainoastaan muuttaa muodosta toiseen mutta ei tuottaa lisää tai hävittää. Ns. toisen lajin ikiliikkuja olisi laite, joka muuttaisi lämpöenergian täydellisesti mekaaniseksi energiaksi. Vaikka tällainen ikiliikkuja on energian säilymisen lain mukaan mahdollinen, se olisi kuitenkin ristiriidassa termodynamiikan (lämpöopin) toisen pääsäännön kanssa. Jos toisen lajin ikiliikkuja olisi toteutettavissa, esimerkiksi valtameriin sitoutunutta lämpöä voitaisiin muuttaa suoraan mekaaniseksi energiaksi. Nykytekniikka mahdollistaa toki valtamerten lämpöenergiavarastojen hyödyntämisen, mutta laitteistot, kuten lämpöpumput, edellyttävät – termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan – ulkopuolelta järjestelmään tulevaa lisäenergiaa.