Nykyisiin fysiikan teorioihin sisältyy absoluuttisen nollapisteen, joka vastaa –273,15 astetta, lisäksi lämpötilan yläraja: 1,42 x 10^32 eli 142 miljoonaa miljoonaa miljoonaa miljoonaa miljoonaa astetta.
Tätä kutsutaan Planckin lämpötilaksi sen ennustaneen saksalaisen kvanttimekaniikan kehittäjän Max Planckin mukaan.
Aineen lämpötila ilmaisee sen muodostavien hiukkasten värähtelyn, lämpöliikkeen. Hiukkaset värähtelevät sitä nopeammin, mitä lämpimämpi aine on.
Absoluuttisessa nollapisteessä atomien lämpöliike lakkaa, joten mikään aine ei voi olla sitä kylmempi. Planck tajusi, että hiukkasten värähtely ei voi nopeutua rajattomasti.
Maassa on ollut kaikkein kuuminta
Cernin LHC-hiukkaskiihdyttimellä tehdyn kokeen aikana mitattiin ennätyksellisen korkea lämpötila, kun protonit törmäsivät valtavalla voimalla lyijyioneihin ja saivat aikaan universumin alkukeiton.
Värähtelynopeus määrää nimittäin aallonpituuden ja siten sen valon värin, jota lämmin kappale lähettää.
Esimerkiksi kuuman metallin loiste valkenee valkenemistaan lämpötilan noustessa.
Aallonpituus lyhenee sitä mukaa kuin lämpötila nousee, mutta kvanttimekaniikan mukaan aallonpituudet saavuttavat absoluuttisen miniminsä Planckin lämpötilassa.
Cernin ALICE-ilmaisin on mitannut tiettävästi maailmankaikkeuden korkeimman lämpötilan.
Se siis asettaa ylärajan aineen kuumenemiselle. Oletettavasti mikään ei ole koskaan ollut Planckin lämpötilassa.
Silloin, kun maailmankaikkeus syntyi ja kaikki aine ja energia oli kerääntynyt yhteen pisteeseen, lämpötilan oletetaan olleen "vain" 10^27 astetta.
