LIGO Livingston

LIGO-hankkeessa on kaksi mittausasemaa. Ne sijaitsevat aivan eri puolilla Yhdysvaltoja – toinen Livingstonissa Louisianassa maan eteläosassa (kuva) ja toinen lähellä Hanfordia Washingtonin osavaltiossa maan luoteiskolkassa.

© LIGO

Gravitaatioaaltojen löytäjät saivat Nobelin palkinnon

Tämänvuotinen Nobelin fysiikan palkinto myönnettiin kolmelle yhdysvaltalaiselle tutkijalle, jotka ovat todistaneet oikeaksi Einsteinin teorian gravitaatioaalloista. Havainto vaikuttanee huomattavasti avaruustutkimukseen.

Kolme gravitaatioaaltojen havaintolaitteen keksinyttä yhdysvaltalaista tutkijaa, Rainer Weiss, Barry C. Barish ja Kip S. Thorne, saavat tämän vuoden Nobelin fysiikan palkinnon.

Palkinnon myöntämisen perusteena on tutkimushanke LIGO eli Laser Interferometer Gravitational-Wave Observatory, johon osallistuu tuhansia tutkijoita 20 eri maasta.

LIGOn tarkoitus on löytää gravitaatio- eli painovoimaaltoja, joiden olemassaolon Albert Einstein ennusti yleisessä suhteellisuusteoriassaan vuonna 1916.

LIGO havaitsi aukkojen yhteentörmäyksen

Lähes sata vuotta suhteellisuusteorian jälkeen – 14. syyskuuta 2015 – LIGO-ilmaisin onnistui ensimmäisen kerran havaitsemaan avaruuden aallot, kun kahden mustan aukon yhteentörmäyksessä syntyneet gravitaatioaallotehtivät Maahan asti. Palkitun tutkijakolmikon työllä oli tässä ratkaiseva osuus.

Einsteinin suhteellisuusteorian keskeisin sisältö on se, että massalliset kappaleet vaikuttavat ympärillään olevaan aikaan ja avaruuteen.

Teoriassa sanotaan, että massallisen kappaleen vauhdin kiihtyessä kappale synnyttää gravitaatioaaltoja, jotka ovat pieniä aika-avaruuden värähtelyjä. Ne leviävät kaikkeudessa vastaavalla tavalla kuin veteen heitetyn kiven ympärille syntyvät renkaat.

Jo pienetkin toisiinsa törmäävät kivet aiheuttavat gravitaatioaaltoja, mutta mitä suuremmista kappaleista on kyse, sitä kauempana aallot voidaan mitata.

Alkuräjähdyksestäkin uutta tietoa

Gravitaatioaaltojen löytö vaikuttaa merkittävästi fysiikkaan, koska niiden avulla voidaan tarkkailla avaruuden suuria tapahtumia ja ehkä myös saada lisää tietoa maailmankaikkeuden synnystä.

Lisäksi tutkijat toivovat, että gravitaatioaaltoja mittaamalla voidaan esittää fysiikan tieteenalalta asioita, joista tähän asti ei ole ollut vähäisintäkään käsitystä.