Angelina Jolie astuu painavammin kuin norsu
Painetta syntyy, kun jokin puristaa jotakin painollaan. Paineen suuruus riippuu muun muassa siitä, miten laajalle alueelle kappaleen paino kohdistuu. Siksi Angelina Jolien stilettikorko aiheuttaa alustaansa enemmän painetta kuin norsun jalka.
Sekä Angelina Jolie että norsu astuvat maahan tietyllä voimalla (F) ja vaikuttavat alustaansa tietyn kokoisella alueella (A). Jos tunnetaan F ja A, voidaan laskea niin stilettikoron kuin norsun jalankin aiheuttama paine.
Paine käytännössä: Angelina Jolien stilettikorko vastaan norsun jalka
Yllä olevaa yhtälöä voidaan soveltaa esimerkiksi Angelina Jolien stilettikorkoon ja norsun jalkaan. Lasketaan ensin urosnorsun osuus:
Norsu painaa viisi tonnia. Siten se painaa jalkansa maahan valtavalla 49 050 newtonin voimalla. Kun se jaetaan norsun jalan 250 cm2:n pinta-alalla, paineeksi saadaan 1 962 000 pascalia.
Ja sitten Angelina Jolien osuus:
Oletetaan Angelina Jolien painavan noin 60 kg. Siten hän astuu stilettikorollaan maahan 589 newtonin voimalla. Kun se jaetaan koron 1 cm2:n pinta-alalla, paineeksi saadaan 5 890 000 pascalia.
Vaikka voima, jolla Angelina Jolie painaa jalkansa maahan, on huomattavasti pienempi kuin urosnorsun, paine hänen stilettikorkonsa alla on moninkertaisesti suurempi kuin norsun jalan alla, koska Jolien askeleen voima keskittyy hyvin pieneen kohtaan.
Painetta on arkipäivän elämässämme joka puolella: se tuntuu korvissa, kun lennät tai sukellat, ja se ohjaa poutasään ja sateen vaihtelua. Se voi myös tappaa ihmisen räjähdyksen synnyttämän paineaallon muodossa.
Paine on se voima, jolla jokin kappale painaa tiettyä aluetta. Toisin sanoen se on kohtisuoraan johonkin pintaan vaikuttavan voiman ja pinnan alan välinen suhde.
Paineen yksikkö on pascal
Painetta mitataan pascaleina, ja paineen suuruus lasketaan yhtälöstä: P = F/A
P on paine ilmaistuna sen yksikkönä, pascalina. Yksi pascal on paine, jonka yhden newtonin voima aiheuttaa yhden neliömetrin alalle.
F on voima, joka tietyllä kappaleella on. Voiman yksikkö on newton, ja se saadaan kertomalla kappaleen paino (kg) sen kiihtyvyydellä (m/s2) – silloinkin, kun kappale on paikallaan, siihen vaikuttaa maapallon painovoimakiihtyvyys.
A on se pinta-ala neliömetreinä, johon kappale vaikuttaa voimallaan.