Suola alentaa veden jäätymispistettä, koska se haittaa vesimolekyylien välisiä sidoksia ja siten jääkiteiden syntymistä.
Yleisimmin teiden suolaukseen käytetty suola on ruokasuolaa, joka koostuu natriumista ja kloorista. Kun suola joutuu tekemisiin veden tai jään kanssa, se liukenee ja siitä vapautuu positiivisia natriumioneja ja negatiivisia kloori-ioneja.
Sekoittuessaan vesimolekyylien joukkoon ionit estävät näitä pääsemästä kyllin lähelle toisiaan, jotta niistä syntyisi jääkiteitä, vaikka lämpötila on pakkasen puolella.
Suola häiritsee jään ja veden tasapainoa
Jäätymispisteessä olevassa vedessä vallitsee tasapaino jään ja sulan veden välillä. Kun vesimolekyylit pääsevät kosketuksiin jään kanssa, ne jäävät kiinni jäähän ja jääkiteet kasvavat.
Samalla jääkiteistä irtoaa koko ajan vesimolekyylejä. Kun veteen lisätään suolaa, natrium- ja kloori-ionit estävät uusia vesimolekyylejä tarttumasta jäähän.
Samalla kuitenkin jääkiteistä irtoaa vesimolekyylejä entiseen tahtiin. Jääkiteet siis menettävät enemmän vettä kuin saavat, joten jää sulaa.
Suolausta käytetään lähinnä silloin, kun lämpötila on –4 astetta tai sen yläpuolella. Sitä kovemmilla pakkasilla siitä ei ole apua.