Räjähdys-tumma-tausta
© Shutterstock

Miksi happipitoinen ilma ei pala?

Ilmaa ei saa syttymään, vaikka hapen osuutta siinä lisättäisiin. Ilmakehäksi kutsutusta Maata ympäröivästä kaasuseoksesta pääosa on typpeä (78 %) ja happea (21 %). Siitä huolimatta, että vapaa happi reagoi hel-posti muiden aineiden kanssa, se ei itse pala vaan se vain ylläpitää palamista. Palaminen tarkoittaa nimenomaan aineen yhtymistä happeen. Jotta palaminen olisi mahdollista, aineen pitää olla palavaa, lämpötilan ylittää aineelle ominainen syttymispiste ja hapen määrän riittää kemialliseen ketjureaktioon.

Ilmaa ei saa syttymään, vaikka hapen osuutta siinä lisättäisiin. Ilmakehäksi kutsutusta Maata ympäröivästä kaasuseoksesta pääosa on typpeä (78 %) ja happea (21 %). Siitä huolimatta, että vapaa happi reagoi hel-posti muiden aineiden kanssa, se ei itse pala vaan se vain ylläpitää palamista. Palaminen tarkoittaa nimenomaan aineen yhtymistä happeen. Jotta palaminen olisi mahdollista, aineen pitää olla palavaa, lämpötilan ylittää aineelle ominainen syttymispiste ja hapen määrän riittää kemialliseen ketjureaktioon. Palamisessa on kyse eksotermisesta eli energiaa vapauttavasta reaktiosta, joka jatkuu vain niin kauan kuin kaikki kolme edellytystä ovat olemassa. Ilman kaksiatominen typpikaasu on kemiallisesti hyvin vakaa aine. Se voi kuitenkin yhtyä happeen hyvin korkeissa lämpötiloissa esimerkiksi polttomoottorissa. Energiaa sitovan eli endotermisen palamisreaktion tuloksena syntyy typen oksideja, kuten ilokaasua.