Laukauksen uhria näyttelevät liioittelevat

Ampumakohtauksia sisältävien elokuvien kliseisiin kuuluvat tilanteet, joissa vartaloon tunkeutuva luoti tönäisee uhrin lennokkaasti taaksepäin. Vaiku-telmaa tehostetaan sillä, että osuman saanut rikkoo kaatuessaan esimerkiksi huonekaluja, peilejä, astioita ja ikkunalaseja. Todellisuus on aniharvoin näin dramaattinen. Yleensä käsiaseen luoti ei tönäise uhria lennokkaasti taaksepäin kumolleen, vaan osuman saanut joko lysähtää kasaan tai kaatuu makuulleen. Monet ampumavälikohtauksessa haavoittuneet ovat jälkeenpäin todenneet, että he havaitsivat luodin osumisen vasta sitten, kun he tunsivat voimakasta kipua joidenkin sekuntien kuluttua laukaisuhetkestä. Syynä siihen, että osuman saanut voi ikään kuin aluksi olla huomaamatta luodin tunkeutumista elimistöönsä, on se, että luoti läpäisee usein sen kehonosan, johon se osuu. Koska räjähtämättömän luodin ja elimistön koh-datessa ei synny suuria törmäysvoimia, laukauksen uhri ei lennähdä ammuksen voimasta. Elokuvissa totuutta muunnellaan, jotta kohtauksista tulisi mahdollisimman näyttäviä. Perinne on jo niin pitkä, että sillä on todettu olevan vaikutusta todistajanlausuntoihin. Ampumavälikohtauksen silminnäkijät voivat väittää nähneensä uhrin paiskautuneen seinää vasten luodin voimasta, vaikka asiantuntijoiden mielestä niin ei ole voinut tapahtua.