Maapallolla happimolekyylit ovat arkinen asia, mutta muualla avaruudessa happi on harvinaisempi ilmiö.
Niinpä tutkijat olivat hämmästyneitä, kun avaruusluotain Rosetta vuonna 2015 havaitsi runsaasti happimolekyylejä komeetta 67P:tä ympäröivässä ohuessa kaasukehässä.
Ensin oletettiin, että happi on peräisin komeetan sisältä, mutta vuonna 2017 Kalifornian teknillisen yliopiston tutkijat esittivät toisenlaisen teorian.
Yhdysvaltalaistutkijat ovat rakentaneet reaktorin, joka tuottaa happea törmäyttämällä hiilidioksidia kultaan.
CO2-molekyylit törmäytetään kultakalvoon
Teorian mukaan happi oli syntynyt, kun komeetasta vapautunut hiilidioksidi oli ensin saanut vauhtia aurinkotuulesta ja sitten törmännyt taas komeettaan. Kalifornialaistutkijoiden teoria on nyt vahvistettu laboratoriokokeilla.
Samalla avautuu uusi keino valmistaa happea tulevaisuuden avaruusretkikunnille. Tutkijat ovat jo valmistaneet reaktorin, joka jäljittelee komeetan hapen syntytapaa.
Ensin hiilidioksidimolekyylit kiihdytetään kovaan vauhtiin, ja sitten ne törmäytetään kultakalvoon. Törmäyksen tuloksena syntyy hiiltä ja vapaita happimolekyylejä
Törmäys vapauttaa hapen
Kun hiilidioksidi törmää kultakalvoon, sen happiatomit (sininen) puristuvat yhteen (1) ja muodostavat happimolekyylin (2), jäljille jää hiiliatomi.
Voi poistaa CO2:ta ilmakehästä
Noin kahdessa prosentissa hiilidioksidimolekyylien törmäyksistä niiden happiatomit päätyvät niin lähelle toisiaan, että ne liittyvät yhteen, irtautuvat hiilestä ja muodostavat vapaan O2-happimolekyylin.
Periaatteessa reaktoria voitaisiin käyttää paitsi hapentuotantoon avaruudessa myös maapallolla hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä.
Haluatko tietää hiilidioksidijalanjälkesi? Tutustu CO2-laskimeen!